Aihearkisto: Kauppa

Havaintoja kaupassa korona-aikana

Kuten olen kirjoittanut ennenkin täällä on täydellinen lockdown, joka on ollut jo niin kauan, etten muista kuinka mones päivä on menossa, mutta monta päivää on kulunut. Ainoa keino päästä liikkeelle on mennä kauppaan tai apteekkiin. Viime viikolla sain kylän fb-ryhmän kautta tiedon, että yhdessä lähiapteekissa olisi hengityssuojia saatavilla. Täällä niitä on lähes mahdotonta saada mistään tai sitten aivan älyttömillä kiskurihinnoilla. Siispä päätin yhdistää apteekkireissun ja kaupassa käynnin.

Autoon otin kertakäyttöhanskat ja yhden kolmesta hengityssuojaimesta, jotka olivat jääneet remonttiajoilta. Lisäksi täytin lomakkeen missä selitin minne ja miksi menen jonnekin siltä varalta, että poliisi pysäyttäisi. Liikennettä ei käytännössä ole eli saa ajaa ilman stressin häivääkään. Kerrankin voi nauttia maisemista varsinkin, kun ei ole pyöräilijöitä, joita pitää aina varoa ja joiden ohi ei yleensä helpolla pääse vilkkaan liikenteen takia. Apteekissa oli sisällä kaksi asiakasta eli odotin kiltisti vuoroani monen metrin päässä. En laittanut vielä hengityssuojainta vaan päätin säästää sen kauppaan. Sain ostettua hengityssuojaimet ja pari muuta asiaa, italialaiseen kulttuuriin tyypillinen small talk puuttui täysin.

Kaupan edessä odotti jono ja kun kyselin, kuka oli viimeinen jonossa, sain tietää, että tässä kaupassa oli käytössä numerojärjestelmä eli menin ottamaan jonotusnumeron, mutta yksi nainen antoi minulle omansa, koska oli luultavasti päätynyt luopumaan jonotuksesta. Jonossa meni muutama minuutti ja ovelle tuli myyjä huutamaan numerot, jotka pääsevät sisään ja oma numeroni oli huudettujen joukossa. Menin ostamaan vihanneksia ja heti olin vaikeuksissa kertakäyttöhanskojeni kanssa – en meinannut millään saada auki muovipussia. Siinä sitä heiluttelin ja vääntelin aikani, kunnes sain sen jotenkin auki. Jos haluatte haastetta kauppareissuun, niin ottakaa käteen kertakäyttöhanskat ja yrittäkää avata kaupan ohuita muovipusseja, siinä kuluu iloisesti tovi, jos toinenkin. Toinen ongelma oli, että silmälasini menivät huuruun hengityssuojaimen kanssa eli jouduin suorittamaan ostokset ilman laseja ja tiiraamaan naama kiinni tuotteiden nimiä.

Opin myös mitä italialaiset tekevät pakkokaranteenin aikana. Menin toivorikkaana viinihyllylle aikomuksenani ostaa viiniä, mutta hylly oli lähes tyhjä. Vain pari huonolaatuista halpisviiniä löytyi. Viinihyllyltä menin oluthyllylle ja sama homma. Vain muutama olutlaji jäljellä. Jauhoja ei ollut kuten odotin ja tuorehiivasta nyt ei ole näkynyt jälkeäkään enää viikkoihin. Yritin myös ostaa käsitiskiainetta, mutta sekin oli loppu. Yksi ystäväni Comosta sanoi, ettei hänkään ole onnistunut löytämään tiskiainetta. Voisinko siis tehdä tieteellisen loppupäätelmän, että italialaiset juovat viiniä ja olutta, leipovat kaiket päivät ja ajan kuluttamiseksi ovat siirtyneet tiskaamaan astiat käsin.

Hinnat ovat myös nousseet kaupoissa. Tämä on huolestuttava ilmiö huomioiden, että todella suuri joukko ihmisiä on menettänyt työnsä ja ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Luin juuri eilen, miten jossain päin Italiaa yksi 12-vuotias oli soittanut poliiseille, koska heillä ei ollut enää ruokaa. Poliisit olivat tulleet ja todenneet tilanteen vakavaksi ja käyneet ostamassa perheelle ruokaa. Näinä päivinä kunnat ovat saamassa ylimääräistä rahaa valtiolta ruokakuponkien jakamiseksi köyhimmille perheille. Vaikka tämä pakkokaranteeni joskus tässä toivon mukaan lähiaikoina loppuu, on varsinainen kriisi monella vasta edessä juuri taloudellisen sekasorron vuoksi. Ympäri maailmaa eletään vaikeita aikoja ja ainakin jo ennestään taloudellisesti heikossa kunnossa olevassa Italiassa tilanne tulee olemaan erittäin vaikea. Yksi isoimmista sektoreista eli turismi on käytännössä seis ja sen myötä tulee paljon työttömyyttä ja konkursseja. Voin vain toivoa, että Italia nousee vähitellen jaloilleen. Comon teatteri valaisi maaliskuussa julkisivunsa Italian lipun väreillä ja seinään oli heijastettu Turandotin kuuluisimman aarian sanat:

”Dilegua, oh notte
Tramontate, stelle
All’alba vincerò”

-Giacomo Puccini, Turandot, Nessun dorma-

Ja näinhän me uskomme – Italia voittaa taistelun ja nousee yön pimeydestä uuteen aamunkoittoon.

 

Poikkeustilaa ja koronavirusta Italiassa

Eilen Italian hallitus otti rajut toimenpiteet käyttöön ja asetti koko Lombardian maakunnan ja 14 muuta provinssia ”karanteeniin” 3. huhtikuuta saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueelta ei saa poistua eikä tänne saa tulla, lisäksi alueen sisällä liikkumista suositellaan välttämään. Mitä tämä käytännössä sitten tarkoittaa?

Koulut ovat yhä kiinni ja näillä näkymin pysyvät kiinni 3. huhtikuuta saakka. Oppilaille annetaan läksyjä ja jotkut opettajat pitävät tunteja Online. Isommille oppilaille tämä onnistuu, mutta pienemmät ovat aika oman onnensa nojassa ja heidän kohdallaan riippuu perheestä voivatko jotain opiskella. Monia huolettaa kesän ylioppilaskirjoitukset – myös omassa perheessäni – ja jo nyt vaikuttaa selvältä, että jotain muutoksia eli helpotuksia kokeeseen tulee. On nimittäin mahdollista, että koulut pysyvät vielä 3.huhtikuuta jälkeenkin kiinni.

Kaikki kuntosalit, teatterit, elokuvat, museot jne. ovat kiinni. Ravintolat ja baarit saavat olla auki klo 6-18, mutta niissä on vain pöytiintarjoilu mahdollista ja asiakkaiden välillä on oltava 1 metrin turvaetäisyys. Tämä turvaetäisyys koskee myös kauppoja ja tänään luin, että jotkut kaupat päästävät sisään vain 5 asiakasta kerrallaan, että turvaväli säilyisi. No, tänään on pakko käydä kaupassa eli saa nähdä millainen on meno. Yritin tilata ruokaostokset Online, ensimmäinen vapaa toimitusaika oli 19.3 eli silloin saan kotiinkuljetuksen, sitä ennen pitää käydä itse kaupassa. Kaikki ei-kiireelliset lääkäriajat on peruttu ja perhelääkärit vastaanottavat vain hätätapauksia. Reseptien uusimisesta en tiedä, mutta olen kuullut, että eri lääkärit ovat omaksuneet erilaisia keinoja esim. yksi antaa niitä ikkunan kautta. Kävin viime viikolla ohi ajaessani katsomassa oman perhelääkärimme ohjeet varmuuden vuoksi ja samalla kun kuvailin kännykällä, ovi aukesi ja sieltä tuli yksi lääkäri katsomaan onko potilaita. Lääkärillä oli hengityssuojain, suojalasit, leikkaussalin kaapu ja suojakäsineet.

Yksi iso kysymys tässä määräyksessä oli mitä tapahtuu 68000 päivittäiselle rajanylittäjälle eli henkilöille, jotka asuvat Italiassa mutta työskentelevät Sveitsissä, pääasiassa Ticinossa. Lopulta Italia ja Sveitsi ovat sopineet, että rajanylittäjät pääsevät töihin ja takaisin kotiin. Suositus on, että mahdollisimman moni tekisi etätöitä kotoa. Lisäksi jotkut työnantajat ovat varanneet italialaisille työntekijöilleen huoneen hotellista varmistaen näin, että työntekijät eivät jää jumiin rajan taakse. Toisaalta Ticinossa on jo lähes 60 sairastunutta eli enää ei nämä rajoitustoimenpiteet auta. Kuten joku totesi virukset eivät tunne rajoja.

Italian lisäksi Euroopassa ainakin Ranskassa ja Saksassa on jo yli 1000 sairastunutta ja kuten voimme arvata sairastuneita on moninkertaisesti, mutta vain lievästi sairastuneet eivät tule viranomaisten tietoon. Yksi selitys Italian korkeille luvuille on todella suuri määrä näytteitä, joita täällä on otettu. Täällä on otettu näytteitä myös oireettomilta virukselle altistuneilta. Lisäksi Italiassa on kuollut paljon vanhuksia virukseen. Tähänkin yksi syy on, että Italian väestö on vanha – täällä on paljon vanhuksia. Isolla osalla kuolleista on korkean iän lisäksi ollut 2-3 perussairautta taustalla. Itse uskon, että virus jatkaa leviämistä sekä täällä että muualla maailmassa. Muutaman viikon päästä pelkään, että moni maa Euroopassa löytää itsensä samasta tilanteesta kuin Italia on nyt. Voimme vain toivoa, että muut maat kuuntelevat Italian kokemuksia ja osaavat varautua etukäteen esim. lisäämällä tehohoitopaikkoja. Täällähän alkavat vapaat sairaalapaikat olla lopussa ja jotkut lääkärit sanovat, että vähitellen on pakko valita ketä kannattaa hoitaa ja ketä ei. Toisaalta asuttuani täällä 20 vuotta mietin aina myös kuinka paljon tietyt ryhmät hyödyntävät tilannetta ja ajavat omia etujaan. Onko kaikki uutisointi puolueetonta? Siksi on tärkeää lukea uutisia eri lähteistä, mutta aina kriittisin silmin. Italiassa lehdistön vapaus ei ole maailman huippua, ikävä kyllä.

 

 

Italia – hinnoissakin jakautunut

Tämä kirjoitus on osa muiden ulkosuomalaisten bloggaajien kanssa tehdystä ruokakori-bloggaussarjasta. 

Italia on tunnettu hyvästä ruoasta, mutta mitä ruoka täällä oikeastaan maksaa. Itse asun Lombardiassa, joka on luultavasti kalleinta seutua Italiassa. Täällä hintoja nostaa erityisesti Sveitsin läheisyys, omasta kylästäni käy vähintään 50% Sveitsin puolella töissä, mutta luultavasti paljon enemmänkin. Täällä rajan tuntumassa on supermarketteja kuin sieniä sateella, koska monet tulevat Sveitsin puolelta tänne ostamaan huomattavasti halvempia elintarvikkeita. Lauantaisin helposti lähes puolet supermarketin parkkipaikalla olevista autoista on sveitsiläisiä. Viime aikoina tänne on perustettu paljon halpakauppoja, Lidlkin on Italiassa mutta meidän lähellä ei ole yhtään, lähimmät Lidlit ovat 15km päässä.

img_5035.jpg

 

Viime aikoina olen usein tilannut kotiin elintarvikkeita Esselungasta. Kuljetusmaksu on 7,90€ alle 110€ ostoksista ja 6,90€ yli 110€ ostoksista. Tämän lisäksi käyn viikon aikana täydentämässä varastoja jossain matkan varrella olevassa kaupassa, yleensä Tigros-ketjuun kuuluvassa. Kuluvalla viikolla tilaukseni maksoi 109€. Tällä kertaa tilauksessa ei ollut hedelmiä, koska ostin reilu viikko sitten Punaiselta Ristiltä laatikollisen omenoita (6€). Sen lisäksi kävin eilen täydentämässä ruokakaappia 110€, mutta tähän sisältyi lähes 40€ edestä pesuaineita, lakana, toimistotarvikkeita, meikkejä.

IMG_5036.JPG

Katselin tämän viikon ostoksia ja tässä vähän hintoja:

  • laktoositon maito 1,84/l
  • kanafileet 11€/kg
  • omenamehu 1,56€/l
  • tuoremehu (appelsiini) 1,24€/l
  • sikajauheliha 4,59€/kg
  • broccolit 1,64€/kg
  • kurkku 1,68€/kg
  • klementiinit 2,38€/kg
  • Grana Padano (parmesaani) 16,90/kg
  • täysjyväpaahtoleipä 3,03€/kg

Tähän aikaan vuodesta monet hedelmät ja vihannekset alkavat olla melko kalliita. Kesäisin tomaatteja saa alle euron kilohinnalla, samoin kurkkuja ja kesäkurpitsoja. Tosin tänä vuonna hinnat olleet korkeammat kuivuuden takia. Viiniä (punaviini) täällä saa alkaen 2€/pullo, juotavaa viiniä saa alkaen noin 4€/pullo. Perusolut maksaa o,94€ 66cl pullo. Italiassa iso osa ihmisistä ostaa juomaveden kaupasta, litra vettä maksaa 0,25€ – 0,40€. Kahvin hintaa en tiedä, koska juon Nespressoa.

Italian keskipalkka 2017 oli 20940€, Lombardiassa 24750€ (Italian korkein). Vertauksesi Calabriassa, joka sijaitsee Etelä-Italiassa, keskipalkka oli 14950€ (Italian alhaisin), mutta yleisesti Etelä-Italiassa tulot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin täällä Pohjois-Italiassa ja se näkyy tietysti myös elintarvikkeiden hinnoissa.

Tässä linkkejä muiden maiden ruokaoriblogeihin:

 

 

Italialainen vs. suomalainen supermarketti

Moni vieraistamme nauttii, kun pääsevät kokemaan millainen aito, italialainen supermarketti on. Sama tilanne itselläni käydessäni Suomessa, menen mielelläni kauppaan ja ostan kaikkia lapsuudesta tuttuja tuotteita. Mutta onko italialaisella ja suomalaisella supermarketilla eroa?

Suurin ero on varmasti, että täältä Italiasta puuttuvat ne kilometrien mittaiset karkkihyllyt. Joka kerta haukon henkeä, kun katson sitä karkkimäärää suomalaisessa supermarketissa. Olut-, siideri, lonkero-osasto on myös yleensä Suomessa huomattavasti laajempi. Täällähän ei myydä lonkeroa ja siideriä voi tuurilla löytää jostain kaupoista korkeintaan 1-2 merkkiä. Täällä sitten taas supermarketista löytyy yleensä hyvinkin kattava viiniosasto, jossa myydään myös väkevämpiä eli konjakkia, grappaa ym.  Italiassa taas suomalaisen supermarketin pastavalikoima vaikuttaa aneemiselta, täällähän on hyllymetreittäin erilaisia pastoja: perusvehnäpastaa, täysjyväpastaa, gluteiinitonta pastaa ym. Italiassa löytyy lukuisia erimuotoisia pastalajikkeita, spagettia on eri paksuista ja lyhyistä pastoista sitten löytyy lukematon määrä muunnelmia. Mutta kun suomalaisessa ruokaohjeessa lukee makaroni niin sellaista pastamuotoa kuin makaroni ei täältä löydy. Yksi asia, joka hämmästyttää suomalaisia turisteja on italialaisessa supermarketissa oleva tomaattikastikevalikoima. Täältä löytyy juoksevampaa ja paksumpaa tomaattikastiketta, löytyy tuubissa olevaa ”tomaattitahnaa”. Itsekin olen löytänyt oman suosikkimerkkini, jota ostan aina.

Hedelmä- ja vihannesosastolla Italiassa turisti hämmästyy, koska kaikki laittavat käteensä muovihanskan ennen vihanneksiin/hedelmiin koskemista. Näiden muovihanskojen hyötyä en tiedä ja minusta kamalaa muoviroskan tuottamista, mutta maassa maan tavalla. Suomessa leipäosasto on fantastinen, kaikki eri vaihtoehdot. Ainoa negatiivinen seikka Suomessa on, että monesti tuoreet leivät on pakattu muovipussiin. Täällä tuoreet leivät myydään aina paperipussissa. Valikoima täällä on suppeampi erityisesti siinä suhteessa, että täällä on lähinnä vain joko valkoista vehnäleipää tai täysjyvää. Joistain leipäkaupoista löytyy ruisleipää, tosin vaaleampaa kuin suomalainen ruisleipä.

Italiassa, jos menee tiskiltä ostamaan leikkeleitä niin leikkeleet asetellaan kauniisti lomittain. Suomessa taas olen yleensä huomannut, että leikkeleet asetetaan yhteen pinoon, josta niiden erottaminen on vaikeaa. Joskus olen täällä saanut lähes taiteellisesti asetettuja leikkeleitä. Ero on myös, että täällä leikkeleet leikataan suoraan asiakkaalle, Suomessa leikkeleet ovat yleensä valmiiksi viipaloituina esillä ja myyjä ottaa sitten niistä halutun määrän. Italialaisellehan ei tuollainen sovi, kun yksi haluaa ohuen ohuena leikatun kinkkuleikkeen ja toinen taas vähän paksummin viipaloidun. Sitten välillä pitää maistaa kumpi salami on sopivan makuista. Italialainen on vaativa asiakas ruokakaupassa.

Suomalaisessa supermarketissa maitohyllyjen pituus on valtava. Yksi asia mikä itseäni kummastuttaa on, että kaikki tuotteet ovat HYLA, lähes mahdotonta löytää tuotetta ilman HYLA-merkintää. Sitten viime kesänä hämmästyin valtavaa rahkavalikoimaa kaupoissa, niitä on siis aivan uskomaton määrä. Täällä toki löytyy jogurtteja erimakuisina ja vähärasvaisia ja jokunen vähälaktoosinenkin merkki löytyy. Rahkoja ei löydy kuin joskus harvoin, viiliä täällä ei tunneta. Vasta viime vuoden aikana olen parikertaa löytänyt piimää kaupasta. Juusto valikoimat täällä ovat valtavat ja yleensä kaupoissa myydään lähinnä oman alueen juustoja ja sitten muutamia kaikkialla tunnettuja italialaisia ja ulkomaisia juustoja kuten Emmental, parmesaani, Gorgonzola (sinihomejuusto), Brie.

Valmisruokavalikoima on viime vuosina laajentunut, mutta ei vielä samaa luokkaa kuin Suomessa. Toinen iso ero on, että joskus täältä löytyy muutama valmiiksi marinoitu lihatuote, mutta hyvin vähän. Suomessa taas muistan, että joskus on ollut vaikeaa löytää ilman marinointia olevaa esim. kanaa. Makkaravalikoima on olematon täällä verrattuna Suomen erittäin laajaan grillimakkaravalikoimaan. Täällä löytyy pari nakkilajiketta ja muutama makkarapaketti. Tuoremakkaraa kyllä sitten myydään paljon ja erimuodoissa. Lihahyllyistä löytyy myös mm. mahalaukkua, aivoja, kieltä ym. sisäelimiä. Kanan lisäksi löytyy kalkkunaa ja helmikanaa, kania löytyy myös aina. Nämä siis perinteisen possun- ja naudanlihan lisäksi.