Italia – hinnoissakin jakautunut

Tämä kirjoitus on osa muiden ulkosuomalaisten bloggaajien kanssa tehdystä ruokakori-bloggaussarjasta. 

Italia on tunnettu hyvästä ruoasta, mutta mitä ruoka täällä oikeastaan maksaa. Itse asun Lombardiassa, joka on luultavasti kalleinta seutua Italiassa. Täällä hintoja nostaa erityisesti Sveitsin läheisyys, omasta kylästäni käy vähintään 50% Sveitsin puolella töissä, mutta luultavasti paljon enemmänkin. Täällä rajan tuntumassa on supermarketteja kuin sieniä sateella, koska monet tulevat Sveitsin puolelta tänne ostamaan huomattavasti halvempia elintarvikkeita. Lauantaisin helposti lähes puolet supermarketin parkkipaikalla olevista autoista on sveitsiläisiä. Viime aikoina tänne on perustettu paljon halpakauppoja, Lidlkin on Italiassa mutta meidän lähellä ei ole yhtään, lähimmät Lidlit ovat 15km päässä.

img_5035.jpg

 

Viime aikoina olen usein tilannut kotiin elintarvikkeita Esselungasta. Kuljetusmaksu on 7,90€ alle 110€ ostoksista ja 6,90€ yli 110€ ostoksista. Tämän lisäksi käyn viikon aikana täydentämässä varastoja jossain matkan varrella olevassa kaupassa, yleensä Tigros-ketjuun kuuluvassa. Kuluvalla viikolla tilaukseni maksoi 109€. Tällä kertaa tilauksessa ei ollut hedelmiä, koska ostin reilu viikko sitten Punaiselta Ristiltä laatikollisen omenoita (6€). Sen lisäksi kävin eilen täydentämässä ruokakaappia 110€, mutta tähän sisältyi lähes 40€ edestä pesuaineita, lakana, toimistotarvikkeita, meikkejä.

IMG_5036.JPG

Katselin tämän viikon ostoksia ja tässä vähän hintoja:

  • laktoositon maito 1,84/l
  • kanafileet 11€/kg
  • omenamehu 1,56€/l
  • tuoremehu (appelsiini) 1,24€/l
  • sikajauheliha 4,59€/kg
  • broccolit 1,64€/kg
  • kurkku 1,68€/kg
  • klementiinit 2,38€/kg
  • Grana Padano (parmesaani) 16,90/kg
  • täysjyväpaahtoleipä 3,03€/kg

Tähän aikaan vuodesta monet hedelmät ja vihannekset alkavat olla melko kalliita. Kesäisin tomaatteja saa alle euron kilohinnalla, samoin kurkkuja ja kesäkurpitsoja. Tosin tänä vuonna hinnat olleet korkeammat kuivuuden takia. Viiniä (punaviini) täällä saa alkaen 2€/pullo, juotavaa viiniä saa alkaen noin 4€/pullo. Perusolut maksaa o,94€ 66cl pullo. Italiassa iso osa ihmisistä ostaa juomaveden kaupasta, litra vettä maksaa 0,25€ – 0,40€. Kahvin hintaa en tiedä, koska juon Nespressoa.

Italian keskipalkka 2017 oli 20940€, Lombardiassa 24750€ (Italian korkein). Vertauksesi Calabriassa, joka sijaitsee Etelä-Italiassa, keskipalkka oli 14950€ (Italian alhaisin), mutta yleisesti Etelä-Italiassa tulot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin täällä Pohjois-Italiassa ja se näkyy tietysti myös elintarvikkeiden hinnoissa.

Tässä linkkejä muiden maiden ruokaoriblogeihin:

 

 

Mainokset

Italialainen vs. suomalainen supermarketti

Moni vieraistamme nauttii, kun pääsevät kokemaan millainen aito, italialainen supermarketti on. Sama tilanne itselläni käydessäni Suomessa, menen mielelläni kauppaan ja ostan kaikkia lapsuudesta tuttuja tuotteita. Mutta onko italialaisella ja suomalaisella supermarketilla eroa?

Suurin ero on varmasti, että täältä Italiasta puuttuvat ne kilometrien mittaiset karkkihyllyt. Joka kerta haukon henkeä, kun katson sitä karkkimäärää suomalaisessa supermarketissa. Olut-, siideri, lonkero-osasto on myös yleensä Suomessa huomattavasti laajempi. Täällähän ei myydä lonkeroa ja siideriä voi tuurilla löytää jostain kaupoista korkeintaan 1-2 merkkiä. Täällä sitten taas supermarketista löytyy yleensä hyvinkin kattava viiniosasto, jossa myydään myös väkevämpiä eli konjakkia, grappaa ym.  Italiassa taas suomalaisen supermarketin pastavalikoima vaikuttaa aneemiselta, täällähän on hyllymetreittäin erilaisia pastoja: perusvehnäpastaa, täysjyväpastaa, gluteiinitonta pastaa ym. Italiassa löytyy lukuisia erimuotoisia pastalajikkeita, spagettia on eri paksuista ja lyhyistä pastoista sitten löytyy lukematon määrä muunnelmia. Mutta kun suomalaisessa ruokaohjeessa lukee makaroni niin sellaista pastamuotoa kuin makaroni ei täältä löydy. Yksi asia, joka hämmästyttää suomalaisia turisteja on italialaisessa supermarketissa oleva tomaattikastikevalikoima. Täältä löytyy juoksevampaa ja paksumpaa tomaattikastiketta, löytyy tuubissa olevaa ”tomaattitahnaa”. Itsekin olen löytänyt oman suosikkimerkkini, jota ostan aina.

Hedelmä- ja vihannesosastolla Italiassa turisti hämmästyy, koska kaikki laittavat käteensä muovihanskan ennen vihanneksiin/hedelmiin koskemista. Näiden muovihanskojen hyötyä en tiedä ja minusta kamalaa muoviroskan tuottamista, mutta maassa maan tavalla. Suomessa leipäosasto on fantastinen, kaikki eri vaihtoehdot. Ainoa negatiivinen seikka Suomessa on, että monesti tuoreet leivät on pakattu muovipussiin. Täällä tuoreet leivät myydään aina paperipussissa. Valikoima täällä on suppeampi erityisesti siinä suhteessa, että täällä on lähinnä vain joko valkoista vehnäleipää tai täysjyvää. Joistain leipäkaupoista löytyy ruisleipää, tosin vaaleampaa kuin suomalainen ruisleipä.

Italiassa, jos menee tiskiltä ostamaan leikkeleitä niin leikkeleet asetellaan kauniisti lomittain. Suomessa taas olen yleensä huomannut, että leikkeleet asetetaan yhteen pinoon, josta niiden erottaminen on vaikeaa. Joskus olen täällä saanut lähes taiteellisesti asetettuja leikkeleitä. Ero on myös, että täällä leikkeleet leikataan suoraan asiakkaalle, Suomessa leikkeleet ovat yleensä valmiiksi viipaloituina esillä ja myyjä ottaa sitten niistä halutun määrän. Italialaisellehan ei tuollainen sovi, kun yksi haluaa ohuen ohuena leikatun kinkkuleikkeen ja toinen taas vähän paksummin viipaloidun. Sitten välillä pitää maistaa kumpi salami on sopivan makuista. Italialainen on vaativa asiakas ruokakaupassa.

Suomalaisessa supermarketissa maitohyllyjen pituus on valtava. Yksi asia mikä itseäni kummastuttaa on, että kaikki tuotteet ovat HYLA, lähes mahdotonta löytää tuotetta ilman HYLA-merkintää. Sitten viime kesänä hämmästyin valtavaa rahkavalikoimaa kaupoissa, niitä on siis aivan uskomaton määrä. Täällä toki löytyy jogurtteja erimakuisina ja vähärasvaisia ja jokunen vähälaktoosinenkin merkki löytyy. Rahkoja ei löydy kuin joskus harvoin, viiliä täällä ei tunneta. Vasta viime vuoden aikana olen parikertaa löytänyt piimää kaupasta. Juusto valikoimat täällä ovat valtavat ja yleensä kaupoissa myydään lähinnä oman alueen juustoja ja sitten muutamia kaikkialla tunnettuja italialaisia ja ulkomaisia juustoja kuten Emmental, parmesaani, Gorgonzola (sinihomejuusto), Brie.

Valmisruokavalikoima on viime vuosina laajentunut, mutta ei vielä samaa luokkaa kuin Suomessa. Toinen iso ero on, että joskus täältä löytyy muutama valmiiksi marinoitu lihatuote, mutta hyvin vähän. Suomessa taas muistan, että joskus on ollut vaikeaa löytää ilman marinointia olevaa esim. kanaa. Makkaravalikoima on olematon täällä verrattuna Suomen erittäin laajaan grillimakkaravalikoimaan. Täällä löytyy pari nakkilajiketta ja muutama makkarapaketti. Tuoremakkaraa kyllä sitten myydään paljon ja erimuodoissa. Lihahyllyistä löytyy myös mm. mahalaukkua, aivoja, kieltä ym. sisäelimiä. Kanan lisäksi löytyy kalkkunaa ja helmikanaa, kania löytyy myös aina. Nämä siis perinteisen possun- ja naudanlihan lisäksi.

 

Roskia Italiassa

Aamulla ajaessani täällä Lombardiassa, Comon keskustassa, havahduin taas kerran, miten saastunut ilma täällä on. Kadut ovat täynnä autoja ja ilma sakenee jonossa seisovien autojen pakokaasuista. Muutama pyöräilijä yrittää selvitä hengissä autojen seassa ja useimmissa autoissa istuu yksi henkilö matkalla töihin. Jonkun verran näkee toki vanhempia, jotka vievät lapsiaan kouluun ja jatkavat sitten töihin. Katselen busseja, jotka ovat jo parhaimmat päivänsä nähneet ja eivät ole kuulletkaan mistään hybridistä tai päästörajoituksista. Sellaiset pöllähdykset ne päästävät lähtiessään pysäkiltä. Aamuisin lapseni ottavat yleensä bussin Comoon, mutta välillä mietin, että ehkä olisi terveellisempää viedä lapset omalla hybridi Priuksella, kuin käyttää saastuttavia busseja.

IMG_4969.JPG
Auringosta nauttien

Miksi Italia ja erityisesti Padanian tasanko on niin saastunut? Lombardiassa asuu 10 miljoonaa asukasta ja pinta-alaltaan se on suunnilleen Uusimaan kokoinen. Joten suuri väkimäärä selittää myös suuren liikennemäärän.  Lisäksi ainakin täällä pohjoisessa julkisessa liikenteessä olisi huomattavasti parantamisen varaa. Italialaiset eivät myöskään ikinä ajattele ”hyötyliikuntaa” vaan paikasta a otetaan auton paikkaan b, vaikka matkaa olisi vain muutama sata metriä. Tietysti osa syy autolla liikkumiseen on, että monessa paikassa ei ole pyörä- ja kävelyteitä vaan, jos haluaa liikkua jalan tai pyörällä niin joutuu kulkemaan liikenteen seassa ja Italian liikenteessähän riittää näitä kamikaze-kuskeja, jotka vähät välittävät muista tiellä liikkujista.

IMG_4971.JPG
Ruska

Joskus tuntuu, että Italiassa on muovia aivan kaikkialla. Muutama vuosi sitten kiellettiin muovikassit ja kauppoihin tulivat biopussit tilalle. Toisaalta riittää, että menee vihannesosastolle niin ensin pitää käteen laittaa muovihanska ja sitten vihannekset (ja hedelmät) laitetaan biopussiin, jotka tulivat tänä vuonna maksullisiksi eli jokaisesta pussista veloitetaan muutama sentti. Jos ostaa valmiiksi pakattuja vihanneksia/hedelmiä, niin niissä on aina muutama muovikerros päällä ja useimmiten laatikkokin on muovista. Italialaiset ostavat juomavetensä kaupasta, vaikka Italian vesijohtovesi on juomakelpoista. Vesi on tietysti pakattu muovipulloon ja usein nämä muovipullot on laitettu 6 pullon pakkaukseen pakkaamalla ne muovilla yhteen. Onneksi yhä useammassa kunnassa on vesipisteitä, joista voi hakea vettä pulloon ilmaiseksi. Yhdessä yrityksessä, jossa opetan englantia kerran viikossa, on kahviautomaatti ja tietysti kahvi tarjotaan kertakäyttöisestä muovimukista.

IMG_4977.JPG
Vanha kissa kaipaa rapsutuksia

Yksi ikävimmistä tavoista on heittää roskat suoraan autosta luontoon. Teiden varsilta löytyy tavallisten roskapussien lisäksi sohvia, pesukoneita jne. Italialainen ystäväni selitti kerran, että italialainen ei ole kiinnostunut muusta kuin siitä mikä on omaa. Siksi italialainen heittää roskat maahan, koska julkiset alueet eivät ole hänen omaa. Kokemuksesta kyllä sanon, että täällä Lombardiassa on vielä vähän roskia verrattuna Etelä-Italiaan. Toisaalta, jos menee rajan yli Sveitsin puolelle, niin roskien määrä ympäristössä vähenee reippaasti. Jotkut sveitsiläiset tuovat roskapussejaan rajan yli Italian puolelle ja jättävät ne katujen varsille, koska Sveitsissä roskapussit maksavat ja jätteiden tuottaminen on kallista. Halvempaa laittaa tavalliseen mustaan muovisäkkiin ja tuoda ne tänne Italiaan. Onneksi muutama on jo jäänyt kiinni tästä toiminnasta.

Silvio_camerlata.jpg
Silvio Curti – comolaisen taiteilijan näkemys yhdestä Comon nähtävyyksistä. 

 

Julkinen liikenne Italiassa

Italiassa on eniten autoja per 100 henkilöä eli 61 autoa. Italialaiset kulkevat kaikkialle omalla autolla, herätän ihmettelyä, kun kävelen kilometrin matkan kylämme keskustaan. Käsite hyötyliikunta on täällä tuntematon käsite ja sen huomaa liikenteessä. Itse asun maaseudulla tai sanottaisiinko suomalaisittain esikaupunkialueella, kun ei tämä maaseutu nyt oikein vastaa suomalaista, harvaan asuttua maaseutua.

green grass field during sunset
Photo by David Jakab on Pexels.com

Kylästämme on bussiyhteys Comoon (noin 12 km) ja aamuisin monet koululaiset ottavat bussin. Kun koulut alkavat klo 8 pääsee bussilla melko kivasti, ainoa haittapuoli on liian täynnä olevat bussit, joiden jousitus on nähnyt parhaimmat päivänsä. Mutta, jos jostain syystä koulu alkaakin klo 9 yhteydet Comoon heikkenevät huomattavasti. Mentäessä klo 8 katumme vierestä isoa tietä pitkin kulkee useampi bussi, joista voi sitten halutessa vaihtaa eri puolille Comoa ja lähikuntia meneviin busseihin lähikylässä. Jos haluaa mennä klo 9 Comoon, läheltämme ei kulje yhtään bussia vaan ensin on käveltävä kilometri ylämäkeen kylämme keskustaan (korkeuseroa noin 200 metriä) ja sitten sieltä otettava bussi Comoon. Meiltä nyt tämä kävely vielä onnistuu, mutta jotka asuvat kauempana laaksossa matkasta tulee 2 km ja vielä enemmän nousua. Kaupungeissa bussit kulkevat huomattavasti paremmin. Esikoiseni lopettaa kerran viikossa koulun klo 14.10 Comossa. Hänen pitää kävellä noin 10-15 min lähimmälle pysäkille. Ensimmäinen bussi, johon hän lähtee, menee klo 15.10 eli hän joutuu odottamaan noin tunnin bussia. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että ihan keskustassa olevista kouluista ehtii juuri ja juuri juoksemalla klo 14.05 lähtevään bussiin ja yhä useampi lukio/tekninen opisto on siirtynyt 5-päiväiseen kouluviikkoon eli koulu loppuu joka päivä klo 14 tai myöhemmin (ks. Italialainen kouluItalian schools). Viimeinen bussi kylältämme Comoon lähtee klo 19.51 ja Comosta tänne viimeinen bussi lähtee klo 20.40. Niinpä vanhemmat kuskaavat nuorison iltaisin Comoon ja yöllä takaisin. Tämän vuoksi myös paikalliset menevät aina autolla, kun nuo bussit kulkevat miten kulkevat.

bus bench seats
Photo by Jakob Scholz on Pexels.com

Junaliikenne on toinen tarina. Täältä Milanoon on kätevä mennä junalla, jos menee Milanon keskustaan, koska näin välttää liikenneruuhkat ja kalliit parkkimaksut. Siispä muutama viikko sitten päätin nuorison kanssa mennä lauantaina koulun jälkeen Milanoon shoppailemaan. Asemalla selviää, että junaliikenne katki onnettomuuden takia, mutta korvaava bussiyhteys taattu ensimmäiselle onnettomuuspaikan jälkeiselle asemalle. Niinpä ihmiset vyöryvät odottamaan bussia, jota ei kuulu ja joka ei ikinä tullut. Korvaavat bussit jättivät tämän yhden aseman kokonaan välistä. Moni comolainen käy töissä Milanossa ja kulkeee työmatkat junalla. Como-Milano junat aamuisin ovat lähes säännöllisesti myöhässä tai peruttu kokonaan. Esikoiseni kulki vuoden verran yhdelle kurssille provinssin toiselle puolelle junalla. Useamman kerran hän soitti, voisinko tulla hakemaan, kun juna peruttu ja kaikki muutkin illan junat kurssipaikalta Comoon peruttu. Siispä ajelin 30 km suuntaansa hakemaan esikoista, kun ei sieltä bussejakaan tullut.

shallow focus photography of railway during sunset
Photo by Albin Berlin on Pexels.com

Italiassa valmistetaan autoja (FIAT jne.) ja luultavasti tämä on yksi syy, miksi joukkoliikenteeseen on satsattu vähän. Autoteollisuudellehan sopii, että jokaisella perheellä on vähintään pari autoa ja se kakkosauto usein, ainakin ennen, oli juuri Fiat. Noidankehähän on valmis, kun julkinen liikenne toimii heikosti niin ihmiset käyttävät mieluummin omaa autoa ja kun julkista liikennettä ei käytetä ei sitä kannata kehittää. Tosin varsinkin Padania tasangon saasteongelmat ja muuallakin täällä Pohjois-Italiassa alkavat olla niin vakavat, että jotain radikaaleja ratkaisuja on vähitellen pakko tehdä. Milano ja Comokin tukehtuvat smogiin ja saasteisiin varsinkin talvisin.

 

hobby leisure fiat model cars

Italialaiset ja organisointi

Olen näiden lähes 20 vuoden kuluessa tullut siihen tulokseen, että italialaisilta puuttuu geneettisesti organisointikyky. Mikä tahansa tapahtuma kyseessä, niin sen organisointi on yhtä kaaosta, mutta jotenkin taianomaisesti tapahtuma kuitenkin onnistutaan järjestämään.

IMG_4866.JPG
Chioggia, kalastusaluksia

Täällä alkoivat koulut osassa maata viime viikolla osassa maata tällä viikolla. Nyt ensimmäiset viikot oppilailla on väliaikaiset lukujärjestykset ja osa opettajista puuttuu, kun sijaisia ei vielä saatu kaikkiin paikkoihin. Samoin aina lukuvuoden alussa oppilaat saavat listan tavaroista, joita pitää hankkia – näitä listoja ei voida antaa keväällä, koska eihän kukaan tiedä keväällä kuka on opettaja luokalle syksyllä. Siispä lähinnä äidit kuluttavat koulun alkamispäivän iltapäivän ostamassa mitä ihmeellisimpiä tavaroita. Joskus vielä elokuussa ei ole ollut varmuutta, milloin koulu alkaa ja esim. tänä vuonna vielä elokuussa mietittiin pitäisikö Comon koulujen siirtyä 5 päiväiseen viikkoon vai saavatko koulut itse valita. No, koulut saivat valita ja niinpä täällä käydään lauantaisin koulua monessa koulussa.

IMG_4868.JPG
Chiaggio, yksi kaupungin kanaaleista

Kylässämme aloitettiin viemärityöt lähikadulla elokuun 20. päivä. Alun perin töiden piti olla valmis elokuun lopussa, sitten korjattiin, että työt päättyvät, kun työt ovat valmiit. No, yhä ovat käynnissä ja tänään oli avattu taas sellainen osa katua, joka oli kertaalleen asfaltoitu ja katu oli suljettu liikenteeltä. Mitään ilmoitusta ei tietystikään asukkaille annettu vaan siinä sitten pähkäillään miten pääsisi ajamaan kotiin. Ongelmana on, että koulut ovat alkaneet ja nyt bussit täältä Comoon kulkevat poikkeusreittejä ja ovat takuulla myöhässä aikataulusta, koska reitti monta kilometriä pidempi. Siksi olen nyt aamuisin kuskannut nuorisoa Comoon ja taidan kuskata vielä hyvän tovin, kun katua kaivetaan ja asfaltoidaan vuoron perään. Samoin Comossa aloitettiin isot katutyöt samaan aikaan, kun koulut alkoivat ja liikennemäärä tuplaantui.

IMG_4861.JPG
Lago di Garda

Lääkärimme taas on järjestänyt reseptien annon niin, että ensin pitää viedä kirjekuoressa lappu, jossa nimi ja lääkkeen nimi ja se jätetään vastaanotolle. Sitten seuraavana päivänä voi käydä hakemassa reseptin. Mutta puhelimitse ei voi pyytää, jos vakioresepti vaan ensin ajetaan kilometrikaupalla vastaanotolle, jätetään kirjekuori ja seuraavana päivänä ajetaan taas kilometritolkulla hakemaan resepti. Oletettavasti lääkärimme ei ole kuullut esim. sähköpostista, jolla voisi pyytää reseptit. Ajanvaraus pitää tehdä aamulla klo 7.30-8.00, mutta silloin soitetaan suoraan lääkärille, joka voi heti sanoa onko tarvetta tulla vastaanotolle ja vastaanotolle pääsee samana päivänä. Eli vaikka joskus aamulla menee hermot, kun numero varattu niin ainakin saa suoraan yhteyden lääkäriin.

IMG_4867.JPG
Chioggia

Olen työskennellyt ja yhä työskentelen eri kielikouluille opettajana. Aina puuttuu materiaalia eli kirjoja ei ole tai ovat myöhässä, välillä puuttuu Cd. Näiden perään sitten pitää kysellä välillä useamman kuukauden ajan. Tuntuu, että italialaiset elävät tätä hetkeä eikä tulevaisuudesta jakseta stressata. Kaikki hoituu sitten jotenkin kuitenkin. Vähitellen olen itseksi yrittänyt omaksua tämän asenteen, että kyllä se sitten jotenkin järjestyy omalla ajallaan, koska turha minun on yksikseni stressata asioita, joille en voi mitään.

Tämä organisointikyvyn puute tekee elämästä toisaalta stressaavaa toisaalta mielenkiintoista. Elämä Italiassa on harvoin tasaisen tylsää, ennemminkin vuoristorataa. Ehkä siksi pidän niin paljon tästä maasta.

 

Kirppuja ja sairaalaa

Italialaiseen sairaalaan olin tutustunut tähän mennessä vain tyttären syntyessä ja muutaman ensiapukäynnin yhteydessä. Tyttö alkoi viikko sitten oksentaa ja maha oli sekaisin ja kun kuumetta oli 40 ajattelin, että vatsatauti. Siinä vaiheessa huolestuin, kun parin paremman päivän jälkeen kuume nousi uudestaan yli 40 asteen ja oksennus ja ripuli jatkuivat. Siispä maanantaina soitin uudestaan perhelääkärille, joka oli jo kerran tutkinut tytön edellisellä viikolla. Tällä kertaa tuomio oli, että lasten ensiapuun.

IMG_4823

Niinpä menin tytön kanssa lasten ensiapuun, koska tyttö on 17 ja kuuluu siten sairaalassa vielä lastenpuolelle. Ensiavussa oli vain pari lasta, jotka odottivat jotain koetuloksia. Koputin ohjeiden mukaan oveen – ei vastausta. Vähän ajan kuluttua saapui yksi äiti poikansa kanssa ja äiti koputti hoitajien oveen – ei vastausta. Noin 20 minuutin kuluttua hoitaja aukaisi oven ja pyysi sisälle. Ensin mitattiin kuume ja selvitettiin sairaskertomus – saimme vihreän koodin. Noin vajaan tunnin kuluttua lääkäri otti vastaan ja teki verikokeita. Taas kului tunti ja saimme käskyn mennä röntgeniin. Röntgenistä palasimme odotushuoneeseen ja lopulta uusi lääkäri pyysi sisään. Tässä vaiheessa oli kulunut 5h tulostamme. Koska he eivät osanneet sanoa suoraan syytä, he suosittelivat tyttären ottamista osastolle tarkempia tutkimuksia varten. Alaikäisen ollessa kyseessä yhden aikuisen on yövyttävä osastolla ja vietettävä siellä päivät myös. Onneksi näiden melkein aikuisten kohdalla päivisin voi jättää yksin, kunhan tulee yöksi.

IMG_4824

Menimme siis hoitajan saattamana osastolle ja koska epäilys tarttuvasta taudista saimme yksityishuoneen ja tyttö kiellon poistua huoneesta. Itse lähdin kotiin hakemaan tavaroita itselleni ja tytölle ja järkkäämään asiat esikoisen kanssa ja syömään, olin viimeksi syönyt aamiaisen yli 10h sitten. Yöstä tulikin sitten unohtamaton kokemus eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Huoneessa oli vuodesohva vanhempaa varten ja lakanat ja tyynyn sain sairaalalta. Aukaisin vuodesohvan ja sieltä paljastuu erittäin likainen patja. No, etsin kaapista paksun viltin ja laitoin sen alle ja sen päälle lakanan. Hoitajat sanoivat, että patja on likainen ja ihmettelivät, aioinko nukkua siinä. Eipä ollut juuri vaihtoehtoja tarjolla, joten viltti alle eristeeksi. Yöllä hoitajia ravasi parin tunnin välein mittamassa kuumetta ja vaihtamassa tytön tiputuspulloa eli eipä pahemmin tullut nukuttua. Aamulla heräämisen jälkeen jalkani kutisivat. Näin muutaman punaisen näpyn, joita sitten tulikin päivän mittaan lukuisia ja kutiavia. Sängyssä oli ollut luteita tai jotain vastaavia elukoita. Sanani eivät riitä kuvaamaan tunteitani, yö sairaalassa ja tässä tulos. Tänään ilmoitin asiasta yhdelle apuhoitajalle, joka sanoi, että desinfioivat sohvan. Lisäksi aion tehdä ilmoituksen jonnekin korkeammalle taholle sairaalassa.

lutikka1

 

Huvittavaa oli, että periaatteessa TV:n katselu oli maksullista, mutta edellinen potilas oli ostanut niin paljon krediittiä, ettemme missään vaiheessa joutuneet mistään maksamaan. Lisäksi huoneessa oli oma kylpyhuone suihkuineen eli en voi valittaa. Sairaala tarjosi vanhemmalle lounaan kanttiinissa ja illallisen huoneeseen tarjoiltuna. Tähän kuului italialaiseen tapaan pasta/riisi ym., sitten pääruoka (lihaa, kalaa ym.) lisukkeineen ja juoma. Aamiaista vanhemmalle ei tarjottu eli se piti mennä sitten syömään erikseen. Tyttö sai valita aamiaisen ja muut ateriat annetuista vaihtoehdoista. Seuraavaksi yöksi meni isä seuraksi ja mukaansa hän sai kotoa patjan ja lakanat – ei enää kirpunpuremia. Onneksi kaksi yötä riittivät ja tyttö pääsi kotiin.

IMG_4822

Perhelääkärillä käynti, ensiapu ja sairaalassaolo eivät maksaneet mitään. Kaikki ilmaista alusta loppuun. Kirput olisin voinut jättää kokematta, mutta muuten kyllä hoito oli tarkkaa ja pätevää. Eivät yhden päivän jälkeen suostuneet päästämään kotiin, koska aikaisemmin yhden kuumeettoman päivän jälkeen oli noussut uudestaan kova kuume. Onneksi mitään ei tullut ja pääsimme kotiin jatkamaan toipumista.

Loma ja lomaltapaluu

Vietimme kaksi viikkoa uskomattoman lämpimässä Suomessa, hellettä ja auringonpaistetta riitti päivästä toiseen. Meillä oli vuosi väliä, ettemme käyneet Suomessa ja muutama seikka pisti silmään. Ehkä yksi suurimmista kummastelun aiheista oli itsepalvelukulttuurin kukoistus Suomessa. Useammassa ravintolassa törmäsimme siihen, että piti itse mennä tilaamaan ruoat ja viedä aterimet pöytään. Italiassa asuvana olen tottunut, että ravintolassa asiakasta palvellaan alusta loppuun ja kun huomioi suomalaisten ravintoloiden hintatason niin odottaisi ainakin peruspalvelua eli tarjoilija tulee pöytään kysymään tilauksen, pöytä on katettu valmiiksi. Koskahan joku keksii konseptin, että asiakkaan pitää itse tiskata astiat ruokailun jälkeen.

IMG_4749

Toisaalta Suomessa ihastutti luonto. Sitä on joka puolella ja mikä sen rentouttavampaa kuin lenkkeillä keskellä luontoa. Toinen asia, jota ihailen, on ne lukemattomat kilometrit pyöräteitä, joita on joka puolella. Suomessa ei tarvitse lausua paria Ave Mariaa joka kerta ennen lenkille menoa ja pelätä koko ajan koska joku ajaa päälle on sitten liikkeellä pyörällä tai kävellen. Tosin pyöräillessä piti tottua, että pyöriä tulee joka suunnalta ja siihen kävelijät päälle niin tämä vaati tottumista kieltämättä. Muuten liikenne Suomessa on niin rauhallista Italiaan verrattuna. Nopeudet ovat alhaiset ja liikennevaloista lähdetään kaikessa rauhassa ja ajetaan nopeusrajoitusten mukaan, STOP-merkin edessä myös pysähdytään. Täällä Italiassahan nopeus määräytyy liikennemäärän mukaan, STOP-merkkien eteen pysähdytään, jos ihan pakko ja muutenkin liikennesääntöjä sovelletaan melko vapaalla kädellä.

IMG_4748

 

Lomaltapaluumme olikin sitten vähemmän rentouttava. Tullessamme kotiin kylämme kohdalla oli todella raju ukkonen ja katuviemärit heittivät vettä ulos, kun eivät enää pystyneet vetämään vettä. Kotona avatessani autotallin huomasin, että yläkerrasta tippui vettä autotallin. Mies juoksi äkkiä yläkertaan ja keittiön pesuallas sylki vettä vuolaana virtana ulos. Siispä tyhjentämään sangoilla vettä keittiöstä ja samalla pähkäilimme missä syy. Osasimme yhdistää vedentulon ukkoskuuroon, mutta emme tienneet onko vika meillä vai jossain kauempana. Lopulta mieheni pähkäili, että syy on putkessa, joka tulee katolta ja johon keittiön poistoputki on yhdistetty. Rajuilman seurauksena putki oli mennyt tukkoon roskista (tuuli oli myrskylukemissa ja puista oli lentänyt kasapäin roskia ja siihen lisäksi jo katolla olleet roskat). Yritimme avata ja vähän saimme auki, mutta juuri kun olimme saaneet keittiön jotenkin kuivaksi tuli uusi ukkosmyrsky ja vettä alkoi taas tulvia sisälle. Siispä sangot käteen ja vettä ulos ikkunasta minkä ehdimme. Onneksi sade laantui pian. Yön pimeydessä menimme sitten ulos ja mieheni alkoi avata putkea rautalangan avulla ja käsin ja lopulta tukos lähti liikkeelle ja kaikki putkessa ollut vesi valui pois. Nyt piti vielä siivota keittiö ja lopulta klo 5 aamulla pääsimme nukkumaan pariksi tunniksi.

IMG_4750

 

Onni onnettomuudessa oli, että lentomme oli 1,5h myöhässä ja tulimme kotiin juuri, kun tulviminen oli alkanut. Vettä oli valunut vasta vähän olohuoneen puolelle. Jos olisimme tulleet ajoissa, olisimme luultavasti nukkuneet ja vaikka olisimme heränneet ukkoseen, tuskin olisimme menneet keittiöön. Tein ilmoituksen vakuutusyhtiöön ja nyt viikonlopun aikana tarkastamme, onko vahinkoja, joista voi hakea korvausta.

IMG_4746

Viimeisimmässä blogissani, Pyhän byrokratian pauloissa, kirjoitin Italian ihanasta byrokratiasta. Lopulta saimme esikoisen tilin avattua. Tosin vielä kerran jouduimme menemään konttoriin, kun pankin lähettämä sms, jossa nettipankin salasana ei ikinä tullut perille. Virkailija oli aluksi vähän ynseä, mutta yhtäkkiä innostui, kun huomasi esikoisen syntyneet Turussa. Alkoi kyselemään eikö Turussa ole telakka ja siitä alkoi jutella telakoista Euroopassa ja laivanrakennuksesta. Periaatteessa meidän olisi pitänyt maksaa palvelusta, mutta telakan ansiosta emme maksaneet mitään. Tämä näissä italialaisissa jaksaa ihastuttaa. Autovakuutuksenkin sain maksettua ja uudessa on molempien nimet, vanha vakuutusyhtiö oli vastannut, ettei tarvita kahta nimeä. Myös tämä on Italiaa eli asiat tulkitaan monella tavalla ja lopulta hullukaan ei tiedä mikä on oikea tulkinta. Esikoinen on uuden koulun sivuilla ilmoitettu syyskuun tentteihin – vielä kouluasioissa on säätämistä, mutta ainakin menty eteenpäin ja eiköhän kaikki joskus selviä.

Italialaisen elämänmenon tarkastelua pilke silmäkulmassa