Italialaista elämänmenoa

Risultati immagini per viaggiare con macchinaJoskus on ihana heittäytytä turistiksi kotimaassaan. Jouduimme matkaamaan Roomaan hankkimaan nuorisolle uudet passit. Samalla hyödynsimme tilaisuuden tavata sukulaisiani, jotka olivat sopivasti lomalla Umbriassa. Siispä yhtenä kauniina päivänä lähdimme autolla kohti Umbriaa, meiltä sinne on matkaa vähän yli 500 km. Onneksi Italiassa on hyvät moottoritiet niin matka sujui joutuisasti vaikka nykyään pitää vähän hillitä kaasujalkaa, kun useimmilla mootoriteillä on käytössä Safety Tutor-järjestelmä.

Risultati immagini per mangiare emilia romagnaMatkalla pysähdyimme lounaalle pieneen San Carlo -kylään Emilia Romagnassa. Kylässä aika oli pysähtynyt 20 vuotta sitten. Yhtään ruokapaikkaa ei näkynyt päätien varrella. Lopulta menimme kirkon vieressä olevaan baariin ja sieltä he ohjasivat meidät pieneen ruokapaikkaan. Missään ei lukenut, että sieltä saisi ruokaa ja aluksi epäilimmekin eksyneemme yksityistalon pihalle. Meidän lisäksi yksi papparainen söi siellä ruokaa. Söimme 4 pasta-annosta, mozzarella-tomaattisalaatin, 2 Coca-Colaa, litran vettä, puoli litraa viiniä, kaksi jäätelöä, kaksi kahvia. Kun menin maksamaan en ollut uskoa hintaa –  32 euroa. Kokemuksena ihastuttava juuri kylän uneliaisuuden vuoksi. Mieleeni tuli Fellinin filmeistä tutut italialaiskylät, joissa kaikki tuntevat toisensa ja joissa mitään ei tapahdu varsinkaan kuumimpaan aikaan kesällä.

Umbriassa majoitumme Folignoon ja vaikka olemme usein käyneet Umbriassa emme olleet ikinä käyneet Folignossa. Viehättävä pikkukaupunki. Seuraavana päivänä otimme paikallisjunan Roomaan.

 

 

 

Roomahan sattuu olemaan ehdoton suosikkikaupunkini. Jokin Roomassa jaksaa viehättää kerrasta toiseen. Tällä kertaa kyllä oli tukahduttavan kuuma ja vaikka emme nähtävyyksiä kierrelleet tuli kuitenkin käyveltyä varmaan 10 km paahtavassa helteessä. Toisaalta mikään ei ole niin ihanaa kuin tarkkailla roomalaista katunäkymää. Turistit näyttivät nääntyneiltä ja roomattaret aina tyylikkäiltä. Miehet kulkivat puvut päällä 35 asteen helteessä ja kieltämättä muutamat näyttivät vähän nuupahtaneilta. Villa Borghesessa kaskaiden siritys oli korvia huumaavaa. Ehkä juuri tämä on mielikuva, joka edustaa itselleni Etelä-Eurooppaa – kuuma aurinko ja kaskaiden siritys. Takaisin otimme myös junan. Terminillä luki mistä juna lähtee –  onneksi olimme kerrankin ajoissa, koska asemalla piti kävellä 200 m pitkin laituria, että pääsi junalle. Valittuamme paikat konduktööri toesi, että siinä osassa vaunua ilmastointi ei toimi, joten vaihdoimme paikat viileämpään osaan. Juna oli lopulta Folignossa yli 30 min myöhässä ja kieltämättä ilmastoinnista huolimatta olimme iloisia päästyämme pois junasta.

Umbriassa kävimme pikaisesti Perugiassa haistelemassa Umbria Jazz -festivaalin tunnelmia ja ihan kivaa musiikkia kuulimmekin kaduilla. Viimeisenä päivänä kävimme pienessä, idyllisessä Spellon kylässä lähellä Assisia. Spellossa oli taas paahtavan kuuma. Spello oli kivitaloineen tyypillinen italialainen pikkukylä. Kapeat kujat mutkittelivat pitkin kylää ja aurnko paahtoi kivisiä seiniä. Ja tietysti kaskaat sirittivät.

Mainokset