Italiassa on eniten autoja per 100 henkilöä eli 61 autoa. Italialaiset kulkevat kaikkialle omalla autolla, herätän ihmettelyä, kun kävelen kilometrin matkan kylämme keskustaan. Käsite hyötyliikunta on täällä tuntematon käsite ja sen huomaa liikenteessä. Itse asun maaseudulla tai sanottaisiinko suomalaisittain esikaupunkialueella, kun ei tämä maaseutu nyt oikein vastaa suomalaista, harvaan asuttua maaseutua.
Kylästämme on bussiyhteys Comoon (noin 12 km) ja aamuisin monet koululaiset ottavat bussin. Kun koulut alkavat klo 8 pääsee bussilla melko kivasti, ainoa haittapuoli on liian täynnä olevat bussit, joiden jousitus on nähnyt parhaimmat päivänsä. Mutta, jos jostain syystä koulu alkaakin klo 9 yhteydet Comoon heikkenevät huomattavasti. Mentäessä klo 8 katumme vierestä isoa tietä pitkin kulkee useampi bussi, joista voi sitten halutessa vaihtaa eri puolille Comoa ja lähikuntia meneviin busseihin lähikylässä. Jos haluaa mennä klo 9 Comoon, läheltämme ei kulje yhtään bussia vaan ensin on käveltävä kilometri ylämäkeen kylämme keskustaan (korkeuseroa noin 200 metriä) ja sitten sieltä otettava bussi Comoon. Meiltä nyt tämä kävely vielä onnistuu, mutta jotka asuvat kauempana laaksossa matkasta tulee 2 km ja vielä enemmän nousua. Kaupungeissa bussit kulkevat huomattavasti paremmin. Esikoiseni lopettaa kerran viikossa koulun klo 14.10 Comossa. Hänen pitää kävellä noin 10-15 min lähimmälle pysäkille. Ensimmäinen bussi, johon hän lähtee, menee klo 15.10 eli hän joutuu odottamaan noin tunnin bussia. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että ihan keskustassa olevista kouluista ehtii juuri ja juuri juoksemalla klo 14.05 lähtevään bussiin ja yhä useampi lukio/tekninen opisto on siirtynyt 5-päiväiseen kouluviikkoon eli koulu loppuu joka päivä klo 14 tai myöhemmin (ks. Italialainen koulu, Italian schools). Viimeinen bussi kylältämme Comoon lähtee klo 19.51 ja Comosta tänne viimeinen bussi lähtee klo 20.40. Niinpä vanhemmat kuskaavat nuorison iltaisin Comoon ja yöllä takaisin. Tämän vuoksi myös paikalliset menevät aina autolla, kun nuo bussit kulkevat miten kulkevat.
Junaliikenne on toinen tarina. Täältä Milanoon on kätevä mennä junalla, jos menee Milanon keskustaan, koska näin välttää liikenneruuhkat ja kalliit parkkimaksut. Siispä muutama viikko sitten päätin nuorison kanssa mennä lauantaina koulun jälkeen Milanoon shoppailemaan. Asemalla selviää, että junaliikenne katki onnettomuuden takia, mutta korvaava bussiyhteys taattu ensimmäiselle onnettomuuspaikan jälkeiselle asemalle. Niinpä ihmiset vyöryvät odottamaan bussia, jota ei kuulu ja joka ei ikinä tullut. Korvaavat bussit jättivät tämän yhden aseman kokonaan välistä. Moni comolainen käy töissä Milanossa ja kulkeee työmatkat junalla. Como-Milano junat aamuisin ovat lähes säännöllisesti myöhässä tai peruttu kokonaan. Esikoiseni kulki vuoden verran yhdelle kurssille provinssin toiselle puolelle junalla. Useamman kerran hän soitti, voisinko tulla hakemaan, kun juna peruttu ja kaikki muutkin illan junat kurssipaikalta Comoon peruttu. Siispä ajelin 30 km suuntaansa hakemaan esikoista, kun ei sieltä bussejakaan tullut.
Italiassa valmistetaan autoja (FIAT jne.) ja luultavasti tämä on yksi syy, miksi joukkoliikenteeseen on satsattu vähän. Autoteollisuudellehan sopii, että jokaisella perheellä on vähintään pari autoa ja se kakkosauto usein, ainakin ennen, oli juuri Fiat. Noidankehähän on valmis, kun julkinen liikenne toimii heikosti niin ihmiset käyttävät mieluummin omaa autoa ja kun julkista liikennettä ei käytetä ei sitä kannata kehittää. Tosin varsinkin Padania tasangon saasteongelmat ja muuallakin täällä Pohjois-Italiassa alkavat olla niin vakavat, että jotain radikaaleja ratkaisuja on vähitellen pakko tehdä. Milano ja Comokin tukehtuvat smogiin ja saasteisiin varsinkin talvisin.
italiantaivaanalla 
Kuulostaa tosi rankalta. Tulee mieleen aikamme Ranskassa kolmekymmentä vuotta sitten kun koskaan ei tiennyt, pääseekö takaisin kun lähti junalla. Jatkuvat lakot ja vain muutama lähtö landelta kaupunkiin päivässä. Bussilla pääsi vieläkin huonommin.
TykkääTykkää