KOULU KORONAN VARJOSSA

Talvella helmikuun lopussa ensimmäiset koulut suljettiin Italiassa ja maaliskuun puoliväliin mennessä käytännössä kaikki Italian koulut olivat suljettuina tarhoista yliopistoihin. Kaikki koulut siirtyivät siis etäopetukseen. Koulut myös pysyivät kiinni kesälomiin saakka. Ainoastaan yo-kirjoituksiin osallistujat kävivät koulussa suorittamassa suullisen kokeen. Näin ollen koulut pysyivät kiinni noin 3kk vain etäopetuksen toimiessa ja siihen päälle Italian pitkät kesälomat niin koulujen aukeamista jouduttiinkin odottamaan syykuun puoliväliin saakka. Yksien vaalien vuoksi joissakin maakunnissa koulujen alku siirrettiin syyskuun loppuun ja monissa kunnissa koulunkäynti keskeytyi heti koulujen alettua, koska koulut toimivat äänestyspaikkoina.

Syksyllä ei montaa viikkoa tarvinnut odottaa, kun ensimmäiset oppilailla havaitut koronavirustartunnat tulivat ilmi. Samaan aikaan Italiassa tartuntaluvut lähtivät yhä jyrkempään nousuun. Marraskuussa sitten alkoivatkin ensimmäiset lockdownit ja kouluja suljettiin enemmän tai vähemmän loogisesti. Lombardiassa ja muissa korkean tartuntariskin maakunnissa sujettiin koulut yläasteen toisesta luokasta ylöspäin. Ala-asteet ja yläasteiden ensimmäiset luokat kävivät koulua, muut siirtyivät etäopetukseen. Periaatteessa yliopistoissa piti järjestää opetusta ensimmäisen vuosikurssin oppilaille, mutta lockdownin myötä myös yliopistot siirtyivät etäopetukseen.

Kesällä Italian valtio sijoitti miljoonia euroja koulujen koronaturvallisuuden parantamiseksi. Pelkästään Lombardiaan sijoitettiin yli 40 miljoonaa euroa. Koulut työskentelivät koko kesän taatakseen oppilaille turvallisen opiskeluympäristön, rehtorit mittailivat pulpettien välejä, suunniteltiin kuinka iso oppilaista olisi paikalla ja kuinka iso osa etäopiskelussa ja miten porrastettaisiin koulujen aamuja. Mutta jos koluille annettiin yhteensä yli 330 miljoonaa euroa ei julkiseen liikenteeseen tehty mitään ylimääräisiä sijoituksia. Nimenomaan linja-autot ovat olleet yksi iso ongelma. Ennen kuin koronasta tiedettiin mitään, oppilaat ahtautuivat busseihin kuin sardiinit purkkeihin. Koronan myötä ei tapahtunut mitään parannusta ja syksyllä sama meno jatkui ja ei ole vaikea arvata miten nämä ylitäydet bussit ovat vaikuttaneet viruksen leviämiseen. Kaiken huipuksi Italian liikenneministeri uskalsi lausua, että eivät bussit ole ongelma, koska joka pysäkillä ilma vaihtuu ovien avautuessa.

Miljoonista huolimatta siis Italiassa suljettiin taas koulut alimpia luokka-asteita lukuun ottamatta ja näin iso osa oppilaista siirtyi taas etäopetukseen. Tosin moni ala-astekin on joutunut sulkemaan ovensa, koska liian moni opettaja on ollut sairaana tai karanteenissa. Italian kouluissahan on tapana, että kouluista puuttuu syksyisin lukematon määrä opettajia, jotka sitten vähitellen palkataan uskomattoman monimutkaisen menetelmän avulla. Tänä vuonna sitten tässä monimutkaisessa pisteytysjärjestelmässä ilmeni ongelmia ja monissa kouluissa on puuttunut opettajia koko syksyn.

Italia on yksi harvoista Euroopan maista, joka on sulkenut koulut koronapandemian vuoksi ja ottanut käyttöön pitkäksi aikaa etäopetuksen. Italian lisäksi ainoastaan Itävalta ja Kreikka ja Espanja ovat sulkeneet koulut, mutta vain muutamiksi viikoiksi. Kieltämättä välillä tulee mieleen, että koulutus ei ole ykkösasia tässä maassa. Seuraavat tilastot saavat koulujen sulkemisen ja etäopetukseen siirtymisen tuntumaan vielä pahemmalta. Italiassa joka neljäs talous, tarkalleen 23,9 %, on ilman Internetyhteyttä. Paras tilanne on Trentinossa, jossa ilman Internetyhteyttä on 18,9 % talouksista. Huonoin tilanne on Etelä-Italiassa, esim. Calabriassa 32,7 % talouksista on ilman Internetyhteyttä. Calabriassa koulut suljettiin, vaikka epidemiologinen tilanne ei ollut siellä paha, maakunta joutui punaiseksi eli korkean tartuntariskin alueeksi terveysjärjestelmän kaoottisuuden vuoksi. Silti maakunta katsoi asiakseen sulkea koulut ja toisaalta vaati maakunnan poistamista korkean tartuntariskin alueesta alhaisemman riskin alueeksi. Mielenkiintoista on myös, että Apulian maakunta päätti sulkea koulut. Leccen provinssissa vanhemmat valittivat hallinto-oikeuteen, mutta päätös oli, että jos viranomaiset katsovat sulkemisen tarpeelliseksi niin koulut suljetaan ja oppilaat siirtyvät etäopetukseen. Terveys menee koulutuksen edelle. Barin hallinto-oikeus taas antoi vanhempia myöntävän päätöksen ja totesi, että koulut pitää avata. Yksi syy hallinto-oikeuden mielestä on juuri se, että monilla oppilailla ei ole mahdollisuutta seurata etäopetusta. Lopulta Apulian maakunta päätti, että koulut avataan mutta vanhemmat päättävät tulevatko lapset kouluun eli vastuu siirrettiin vanhemmille.

Monet asiantuntijat varoittavat, että koulujen sulkemisella on vakavat seuraukset lasten ja nuorten terveydelle. Heidän mielestänsä koulujen sulkemisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto ja vain lyhytaikainen vaihtoehto. Italiassa lukiot ja muut toisen asteen koulut pysyvät luultavasti kiinni tammikuuhun saakka ja oppilaat siis opiskelevat etänä pari kuukautta. Punaisilla alueilla myös yläasteen kaksi viimeistä luokkaa pysyvät etäopetuksessa. Oransseilla alueilla yläastelaiset pääsevät kouluun, mutta esim. Piemonte on päättänyt pitää myös nämä luokka-asteet toistaiseksi etäopetuksessa. Jos huomioidaan, että Italiassa valtava määrä oppilaita keskeyttää koulun eli eivät jatka opintoja pakollisen kouluvelvollisuuden jälkeen. Vuonna 2018 Italiassa 14,5 % alle 25-vuotiaista oli käynyt vain yläasteen loppuun eivätkä olleet tutkimuksen tekohetkellä missään koulutuksessa. EU:n keskiarvo on 10,6 %. Erityisen huolestuttava tilanne on Etelä-Italiassa, Sisiliassa 24 % ei opiskele yläastetta pidemmälle, kun toisaalta Venetossa vastaava luku on 8 %. Lisäksi Etelä-Italian tietyillä alueilla järjestäytynyt rikollisuus hyötyy koulupudokkaista. Jo keväällä erään Napolin esikaupungin koulun opettaja sanoi, että koulujen sulkemisen myötä hän ei tiettyjä oppilaita tule enää näkemään koulussa.

Kaikki yllä mainittu vahvistaa mielipidettäni, että Italia on täysin unohtanut lapset ja nuoret pandemian hoidossa. Täällä keskustellaan voivatko hiihtopaikat avata rinteet joululoman aikana ja miten kauan kaupat ja kauppakeskukset voivat olla auki. Tietysti talous on äärimmäisen tärkeää, mutta niin ovat myös tulevat sukupolvet. Kuinka suuren hinnan maksamme tulevaisuudessa koulujen sulkemisesta? Useimmat asiantuntijat sanovat, ettei etäopiskelu ole yhtä tehokasta – välillä netti pätkii ja entä oppilaat, joilla ei ole nettiyhteyttä?

Mikä meni pieleen?

Toinen lock down vuoden sisään on ikävä kyllä toteutunut täällä Lombardiassa. Eri osista maata kuuluu lääkärien hätähuudot katastrofaalisesta tilanteesta. Tosin pitää muistaa italialaisten taipumus dramatisoida kaikki. Tilanne on vakava sitä ei ole kieltäminen, mutta tapa uutisoida asioista on aina kulttuurisidonnaista. Selailen lähes päivittäin suomalaisia ja sveitsiläisiä lehtiä ja niiden koronauutusointi on hyvin paljon maltillisempaa vaikka esim. Sveitsissä tilanne on täysin verrattavissa Italian tilanteeseen tai jopa pahempi.

Sairaalat kuitenkin ovat täynnä ja ambulanssit jonottavat ensiapuasemien ulkopuolella. Mutta ikävä kyllä kaikki ei ole ihan niin kuin vaikuttaa. Sairaalat ovat täynnä, nyt en puhu tehohoitopaikoista, koska siellä on ihmisiä, joita voitaisiin hoitaa sairaalan ulkopuolella. Keväällä ehdotettiin nk. Covid-hotellien perustamista, mutta mitään ei ole asian eteen tehty. Muutamissa maakunnissa on perustettu paikkoja sairaaloiden ulkopuolelle Covid-potilaille, mutta useimmissa maakunnissa ei ole tehty mitään asian eteen. Tarkoitus oli, että henkilöt, joilla virus, mutta eivät jostain syystä pysty olemaan kotona karanteenissa, voisivat asua näissä hotelleissa, kunnes muuttuvat negatiivisiksi ja henkilöt, jotka tarvitsevat hoitoa mutta eivät sairaalatason hoitoa. Hotellissa kävisi lääkäri ja niissä työskentelisi sairaanhoitajia antamassa tarvittavaa hoitoa. Moni sairaalapaikka vapautuisi tällä. Hyvä ystäväni, sairaanhoitaja, juuri sanoi heidän sairaalassaan (Lombardiassa vuoristoseudulla) olevan kaksi osastoa, jossa hyväkuntoisia, positiivisia potilaita ja kummallakin osastolla on 4 hoitajaa. Hän sanoi, että kaksi hoitajaa riittäisi aivan hyvin noin hyväkuntoisille potilaille ja näin vapautuisi henkilökuntaa muille osastoille, joissa isompi tarve. Hän myös sanoi, että tällaisia potilaita on turha pitää sairaalassa. Tänään yksi oppilaani sanoi Comon pääsairaalassa anestesialääkärinä työskentelevän setänsä sanovan ihan samaa eli sairaalassa on tällä hetkellä potilaita, jotka voitaisiin hoitaa hyvin kotona tai Covid-hotellissa. Nyt sitten vaikuttaa, että vihdoinkin Comossa avataan parikymmentä vuodepaikkaa hyväkuntoisille Covid-potilaille vanhassa sairaalassa, joka on lähes tyhjäkäynnillä nykyään. Mutta tämä olisi pitänyt valmistella kuukausia aiemmin, jolloin tilanne ei ollut vielä katastrofaalinen.

Tehohoitopaikoista on pulaa vähän kaikkialla Italiassa tällä hetkellä. Keväällä hallitus suunnitteli, että tehohoitopaikkojen lukumäärä nostettaisiin 8732 paikkaan. Lokakuun alussa Italiassa oli 6458 paikkaa eli kevään suunnitelmista puuttui 2274 paikkaa ja nyt kuukauden päästä löysin luvun 7522 paikkaa eli vielä puuttuu noin 1200 paikkaa tavoitteesta. Italian sisällä on myös iso ero paikkojen määrässä väestömäärään suhteutettuna.

Suurin ongelma on kuitenkin perhelääkärien puuttuminen kuviosta lähes täysin. Ihanne tapauksessa sairastunut henkilö ottaa yhteyttä perhelääkäriin, joka ottaa näytteen ja jos potilas on positiivinen niin hän joko hoitaa potilasta kotona tarvittaessa tai jos potilaan tila vaatii niin hän ohjaa potilaan sairaalaan. Tällä viikolla yksi sairaalalääkäri valitti, etteivät he saa yhteyttä perhelääkäreihin potilaan kotiuttamiseksi ja siirtämiseksi perhelääkärin valvontaan. Monella potilaalla on sama tilanne, perhelääkäreihin ei saa yhteyttä. Monella on vain puhelinnumero muutaman tunnin päivässä potilaiden käytettävissä ja vielä 2020 kaikki eivät käytä sähköpostia potilaiden kanssa kommunikoimiseen. Yksi ongelma on ollut myös suojavarusteiden puute ja moni perhelääkäri kuoli keväällä saatuaan tartunnan, koska suojavarusteista oli pulaa. Tämän vuoksi moni perhelääkäri on haluton hoitamaan Covid-potilaita vaan lähettävät nämä potilaat mieluummin ensiapuasemalle. Lisäksi näin tilaston kuinka paljon vuosittain jää perhelääkäreitä eläkkeelle ja kuinka paljon uusia valmistuu perhelääkäreiksi. Tänä vuonna eläkkeelle jää 3500 perhelääkäriä ja uusia valmistuu alle 2000. Monilla alueilla perhelääkäreistä on jo huutava pula. Lähes kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä, että perhelääkärien roolia terveydenhoidossa on selkeytettävä ja annettava heille isompi rooli. Tämä auttaisi epidemiatilanteessa vähentämään sairaaloihin kohdistuvaa painetta.

Kirjoitin viime blogissani ERILAISIA PÄÄTÖKSIÄ miten Italia on jaettu väreihin. Tänään pitäisi tulla muutos muutamiin maakuntiin, koska näiden maakuntien on epäilty väärentäneen lukuja ja tilanne on niissä riistäytymässä käsistä. Nyt lääkäriliitto ehdottaa koko maan kattavaa lockdownia tilanteen rauhoittamiseksi, mutta tässä tulee ongelmaksi talous. Jossain kohtaa on mietittävä milloin hoito aiheuttaa enemmän haittaa kuin tauti. Kansainvälinen lehdistökin on jo kirjoittanut miten Italiaa uhkaa sosiaalinen katastrofi keväällä. Ligurian kuvernööri ehdotti, että yli 75-vuotiaat eristettäisiin ja näin suojeltaisiin heitä tartunnoilta. Hän ilmaisi itsensä typerällä tavalla perustelemalla tätä päätöstä sillä, etteivät 75+ vuotiaat ole enää tuottavia kansalaisia. Mielestäni tämä ei ole täysin kuolleena syntynyt idea. Yhä suuri osa kuolleista ainakin täällä Italiassa on yli 80-vuotiaita monisairaita. Ongelmana on, että Italiassa moni vanhus asuu perheen luona ja näin he ovat alttiita virustartunnalle. En tiedä löytyisikö joku keino suojella vanhuksia, ainakin vanhainkodit pitäisi suojata, mutta nyt taas toisen aallon riehuessa yhä useammassa vanhainkodissa on havaittu tartuntoja. Jos jotenkin vanhukset saataisiin suojattua, ehkä saisimme pidettyä enemmän yhteiskuntaa auki, koska tällä hetkellä olemme viemässä nuorilta heidän nuoruutensa. Koululaiset ja muut opiskelijat istuvat kotona tietokoneen ääressä aamusta iltaan, diskot ovat kiinni, ravintolat ja baarit ovat kiinni täällä punaisella alueella, harrastustoiminnat ovat jäässä. Emmekö pystyisi löytämään ratkaisua eli suojelisimme vanhuksia, mutta samalla antaisimme nuorisolle mahdollisuuden elää enkä nyt tarkoita, että heidän pitää saada hillua diskoissa, mutta mahdollisuus käydä koulua ja tavata kavereita muuallakin kuin tietokoneen ruudulla. Helppoja ratkaisuja ei ole ja kaikkien on tehtävä jonkinlaisia uhrauksia, mutta kuinka paljon ja millaisia on se vaikein kysymys.

Italia on vakavassa tilanteessa ja paljon on tehty virheitä, että taas päädyttiin näin pahaan tilanteeseen. Lähes koko Eurooppa on pahassa tilanteessa ja kaikissa maissa on tehty virheitä. Voimme toivoa, että näistä virheistä vähitellen otettaisiin opiksi ja voisimme välttää kolmannen aallon rokotusta odotettaessa.

ERILAISIA PÄÄTÖKSIÄ

Italiassa tulee taas voimaan osittainen lockdown. Kirjoitin blogissani arkista epäorganisointia italiassa miten italialaisten organisointi ja myös päätöksenteko on usein monimutkaista, jopa kaoottista. Viime blogissa SURULLINEN ITALIA kerroin miten tartunnat ovat lähteneet räjähdysmaiseen kasvuun Italiassa. Tämän vuoksi siis hallitus on päättänyt, että tarvitaan kovempia rajoituksia.

Keväällä tartunnat olivat keskittyneet Pohjois-Italiaan ja erityisesti Lombardiaan. Silloin Italiaan tehtiin kansalliset rajoitukset ja siis myös kansallinen lockdown useammaksi kuukaudeksi. Nyt tartunnat ovat levinneet enemmän tai vähemmän kaikkialle Italiassa, mutta nyt tehdään alueellisia rajoituksia. Alueet on jaettu 3 eri väriseen alueeseen: keltaiseen, oranssiin ja punaiseen. Näillä alueilla on sitten voimassa erilaisia rajoituksia. Vielä tänään keskiviikkona iltapäivällä ei tiedetä mitkä alueet kuuluvat mihinkin värikategoriaan ja huomenna määräyksen on tarkoitus astua voimaan. Sen vähän mitä olen näistä kriteereistä lukenut niin ihmettelen, toimiiko tämä järjestelmä. Lisäksi tilannetta tarkkaillaan 15 päivän välein ja alueiden välit voivat vaihtua sen mukaan. Mutta jos esim. Lombardia on punainen alue, niin suurin osa kaupoista menee kiinni ja lähes kaikki muukin toiminta eli työntekijät eivät vielä tänään tiedä ovatko huomenna töissä vai kotona, omistajat eivät tiedä mitä tehdä kaupalle sulkeako normaalisti vai pitääkö sulkea pidemmäksi aikaa. Mietin myös miten tavallinen väestö saa kaiken tiedon – kunnat informoivat lähinnä Facebookissa ja on olemassa paljon henkilöitä, jotka eivät Facebookia käytä. Keskiviikkona myöhään illalla sitten tuli tieto, että lockdown siirtyi alkamaan perjantaina.

Oma kuntamme kuuluu kuntayhtymään ja keväällä lockdownin aikaan saimme liikkua näiden 4 kunnan alueella ja lisäksi loppua kohden saimme luvan käydä supermarketeissa, jotka kuntayhtymän ulkopuolella. Syy oli, että hinnat pikkumarketeissa ovat kalliit. Mikä tilanne on nyt? Kukaan ei toistaiseksi ole kertonut. Nyt torstaina illalla kukaan ei ole vielä kertonut mitkä säännöt koskevat kuntayhtymäämme. Paikallislehdet puhuvat myös, että Sveitsin rajat menevät kiinni, mutta mitään virallista en ole asiasta löytänyt. Tänään Sveitsin puolelta tuli virallinen tieto, että Italia sulkee rajat. Jotenkin tämä kaikki kuvastaa italialaista toimintaa. Kauhealla kiireellä tehdään määräys toisensa perään, maaliskuun jälkeen keskimäärin pääministeri on tehnyt joka toinen viikko uuden määräyksen – hyvä tahti. Sitten kun vielä tavalliset ihmiset pysyisivät perässä näissä muutoksissa.

Eilen tuli sitten lopullinen tieto, että olemme punaista aluetta eli lockdown numero 2 tänä vuonna. Nyt on ilmassa melko paljon polemiikkia, koska Campania (Napoli sijaitsee Campania maakunnassa) on ollut korkeat luvut ja sairaalat täynnä ja maakunta laitettiin keltaiseksi eli ei edes toiseksi korkeimmalle tasolle oranssiksi. Kysymys kuuluukin, miten tämä on mahdollista, jotkut sanovat, ettei Campania ole antanut kaikkia lukuja ja toiset, että aikaisemmat levottomuudet pelästyttivät hallituksen. Tiedä sitten missä totuus. Nyt kuitenkin saa täälläkin harrastaa yksin urheilua ja käydä yksin tai perheenjäsenen kanssa kävelyllä. Lisäksi moni kauppa pysyy auki ja lääkäriin saa mennä. Yllättäen myös kampaajat pysyvät auki, mutta kauneushoitolat menevät kiinni. No, katsotaan kahden viikon päästä miltä tilanne näyttää. Lombardiaa on vain vaikea sulkea yli 2 viikkoa, koska vaikka mitä sanotaan, Lombardia on Italian talouden moottori ja jos moottori yskii, niin koko kone kärsii.

Samalla, kun Italia vaipuu talviuneen naapurimaa Sveitsi hoitaa korkeita tartuntalukuja melko erilaisella asenteella. Sveitsissä kantonit päättävät hyvin itsenäisesti toimenpiteistä, mutta toki hallitus on antanut muutamia koko maata koskevia määräyksiä. Maskien käyttö lähes joka paikassa myös ulkona on tullut syksyn mittaan pakolliseksi ja etätyötä suositaan. Koulut kuitenkin pysyvät auki ja kaupat myös. Joissakin kantoneissa baarit ja ravintolat suljettiin, mutta osassa maata joutuvat vain sulkemaan ovensa klo 22. Sveitsissä siis edetään paljon lievemmillä määräyksillä toistaiseksi. Tiedän, että jotkut haluaisivat Sveitsiin kovempia rajoituksia, koska ikävä kyllä sielläkin luvut ovat todella korkeat.

Täältä naapurimaasta onkin mielenkiintoista tarkastella miten naapurimaa soveltaa hyvin erilaista ”hoitotapaa” pandemiaan. Mikä tapa sitten on paras tapa, on vaikea sanoa. Sveitsi on rikas maa, jossa talous kunnossa. Italia on rikas maa, jossa talous huonossa kunnossa. Silti täällä tehdään toimenpiteitä, jotka rankaisevat taloutta erittäin kovalla kädellä. Sveitsissä on edetty hyvin pitkälti talouden ehdoilla. Tärkeintä tietysti on, että pandemia saataisiin jotenkin kuriin ja ihmiset pääsisivät edes jonkinlaiseen normaaliin elämään kiinni.

Miten omassa asuinmaassasi on hoidettu pandemiaa? Huomenna siis osa Italiaa vaipuu joksikin aikaa talviuneen, mutta toivottavasti unet jäävät lyhyeksi.