Avainsana-arkisto: #Como

Valoa tunnelin päässä

Vihdoinkin vaikuttaa, että Italiassa lockdown loppuu 4.5. Toistaiseksi lauseet ovat vielä olleet varovaisia ja konditionaalia on viljelty laajasti. Viimein muutama päivä sitten Conte, Italian pääministeri, totesi, että lockdown ei voi jatkua ikuisesti ja siksi meidän on sopeuduttava elämään koronaviruksen kanssa. Hän totesi, että yhteiskunta ei kestä loputonta lockdownia eli talous romahtaa ja ihmiset eivät kestä psykologisesti. Nyt jo täällä on muutama tehdas saanut luvan avata ovensa, ja Lombardiassa lastenvaateliikkeet ovat aloittaneet uudelleen toimintansa. Ensi viikolla taas pitäisi muutaman tehtaan saada lupa avata ovensa ja sitten 4.5 asukkaat saisivat takaisin liikkumavapauden – tosin aluksi vain oman maakunnan rajojen sisällä.

Ravintolat ja baarit, kampaajat ja kauneushoitolat joutuvat odottamaan luultavasti vielä vähän kauemmin. Ravintolat ja baarit tulevat olemaan viimeiset, jotka aukeavat. Kampaajat ja kauneushoitilat saavat luultavasti avata ovensa 11.5 tai ne saavat avata, jotka vielä ovat tämän 2kk lockdownin jälkeen toiminnassa. Toivon, että luottokampaajani jatkaa toimintaansa muuten joudun etsimään uuden kampaajan ja jokainen nainen tietää miten hankalaa on löytää juuri se itselle sopiva kampaaja, joka tietää epämääräisistä vihjeistä, miten leikata ja mikä väri sopii. Pelkään myös, että moni tuttu baari ja ravintola on sulkenut ovensa lopullisesti. Ravintolat ja baarit pohtivat kuumeisesti, miten säilyttää turvaväli asiakkaiden kesken, on ehdotettu pleksilaseja pöytien väliin ja isompia välejä pöytien väliin eli käytännössä puolet paikoista poistuisi. Nämä ratkaisut kaikki aiheuttavat, että asiakasmäärät laskevat jyrkästi ja kannattavuus kärsii varsinkin, kun baareilla ja ravintoloilla on käytännössä 3kk pakkotauko ollut toiminnassa. Lisäksi turismi on seis ja kukaan ei tiedä missä mittakaavassa turismia on tänä kesänä. Ulkomaisia turisteja tuskin tulee isommissa määrissä eli lähinnä turismin on laskettava kotimaisiin turisteihin. Ikävä vaan, että harvalla on varaa tänä kesänä matkustella. Italiassa on perinteisesti ollut melko korkea työttömyys ja alhainen työssäkäyntiprosentti. Pandemia myötä työttömyys räjähtää käsiin, joka aiheuttaa ettei ihmisillä ole varaa matkustella edes Italian sisällä.

Ajatus, että voi taas poistua talosta ilman lupalappua ja syyllistä oloa tuntuu houkuttelevalta. Toisaalta mietin miten tämä 2kk eristäytyminen on ihmisiin vaikuttanut. Osaammeko enää olla sosiaalisia vai pelkäämmekö toisia ihmisiä, koska juuri se toinen voi olla joku supertartuttaja? Täällä maskien käyttö on pakollista ja turvavälit on säilytettävä. Mutta, tuntien italialaisten ”huolettomuuden” niin pelkään, kuinka kauan näitä välejä muistetaan pitää. Italialaisethan ovat yleisesti ottaen hyvin sosiaalisia ja haluavat kokoontua yhteen nauttimaan aperitiivin ja viettämään aikaa yhdessä. Kaikki tämä tulee muuttumaan. Isoja väkijoukkoja ei saa olla ja nuorisoa saa olla korkeintaan 3 henkilöä yhdessä jne.

Kaupat aukeavat myös vähitellen toukokuussa ja niissäkin on tarkat säännöt, miten asiakkaita saa päästää sisään. Lisäksi kaikki asiakkaiden sovittamat kengät ja vaatteet vaaditaan desinfioitavaksi jokaisen sovituksen jälkeen. Tämä tulee aiheuttamaan kustannuksia liikkeille ja hankaloittamaan asiointia. Nyt jotkut supermarketit ovat lanseeranneet appeja, joilla voi varata ajan virtuaalijonosta eli varaat ajan ja voit mennä sovittuna aikana kauppaan. Lisäksi monet kaupat ovat lisänneet online-palveluja, vaikka itse olen sitä mieltä, että tämän lockdownin suurimpia ongelmia kuluttajille ovat olleet vaikeudet tehdä online-tilauksia – joko kaikki kotiinkuljetusajat ovat olleet loppu koko ajan tai kaupan sivuille ei ole edes päässyt sisälle.

Mitä sitten teen, kun lockdown on ohi? Ensimmäiseksi haluan mennä pitkälle kävelylenkille ilman syyllistä oloa, voisin melkein mennä, vaikka Comoon saakka kävelemään järven rannalle, mutta ehkä odotan muutaman päivän, koska moni muukin varmaan haaveilee samasta asiasta. Haaveilen rentouttavasta aperitiivista lämpimässä illassa Como-järveä katsellen. Huomaan, että kaipaan pieniä, arkipäiväisiä asioita. Yhteen sanaan kiteytettynä kaipaan VAPAUTTA. Toisaalta tiedän, että kaikki tulee olemaan erilaista ja paluuta entiseen ei ole ehkä koskaan. Emme ehkä koskaan enää ole samalla lailla vapaita kuin ennen pandemiaa ja sen hyväksyminen ei tule olemaan helppoa.

 

Elämää koronaviruksen keskellä

Lauantaina lähdimme rauhallisin mielin muutaman päivän karnevaalilomalle Val d’Aostaan. Vielä lauantaina ei koronaviruksesta juuri puhuttu, sitten iltaa kohden alkoi näkyä uutisia Lombardian tilanteesta ja äkkiä tapauksia olikin jo kymmeniä. Sunnuntaina tapauksia oli jo làhes sata ja arvuuttelimme koska koulut suljetaan ja eipä kulunut montaa tuntia niin tuli ilmoitus, että koulut ovat kiinni tämän viikon.

Asumme Milanon pohjoispuolella ja ensimmäiset tapaukset tulivat ilmi Milanon eteläpuolella. Myöhemmin sitten ilmeni tapauksia myös Milanossa, mutta tätä kirjoittaessani Comon provinssissa ei ole vielä ollut yhtään todettua tapausta. Nyt tapauksia Lombardiassa on jo yli 250 ja lisää ilmenee koko ajan. Ihmiset ovat reagoineet kuin kyseessä olisi maailmanloppu. Ruokakaupoista on tyhjennetty pasta- ja riisihyllyt ja muut kuivaruokatuotteet, käsidesiä täältä ei ole enää löytynyt aikoihin ja kasvosuojuksiakaan ei ole ollut saatavilla. Koulujen sulkemisen lisäksi täällä ei tällä viikolla järjestetä jumalanpalveluksia, teatterit ja elokuvat kiinni, markkinoita ei ole, jotkut kunnan toimistot vain osittain toiminnassa. Busseissa ja junissa suoritetaan ylimääräisiä siivouksia ja jossain ehdotettiin koulujen desinfiointia.

Jos tästä jotain positiivista etsii, niin moni yritys on havahtunut etätyömahdollisuuteen. Tähän mennessä Italiassa on ollut melko vähän etätyömahdollisuuksia, nyt monet yritykset ovat suositelleet työntekijöilleen etätyötä. Voimme toivoa, että osittain tämä jatkuisi coronakriisin jälkeenkin, koska liikenneruuhkat ovat täällä valtava ongelma ja sen myötä korkeat saastearvot. Kukaan ei tiedä vielä, kuinka kauan tämä epidemia tulee kestämään ja miten pahaksi se muodostuu.

Moni ihmettelee, miksi juuri Italiassa puhkesi epidemia. Yksi virhe oli, ettei tarkistettu henkilöitä, jotka tulivat jonkun muun maan kautta Kiinasta. Nk. potilasta 0 ei ole vielä löydetty, potilaan 1 kohdalla tehtiin virheitä. Potilas 1, eli ensimmäinen Italiassa tartunnan saanut, on alle 40-vuotias, urheilullinen mies, joka sairastui keuhkokuumeeseen. Ensimmäisellä käynnillä ensiavussa hän sai antibiootit ja lähetettiin kotiin, muutaman päivän päästä hän tuli uudestaan ensiapuun huonossa kunnossa. Asiantuntijoiden mukaan tässä kohtaa olisi pitänyt reagoida siihen, että perusterveellä henkilöllä eivät lääkkeet tehonneet. Sen sijaan hän oleskeli tavallisella osastolla vielä jonkun aikaa ja vasta kun tehtiin näyte ja havaittiin coronavirus hänet eristettiin. Tänä aikana hän oli jo ehtinyt tartuttaa lääkäreitä ja hoitajia ja muita ympärillä olevia potilaita ja vierailijoita. Toinen syy suureen määrään on, että Italiassa on otettu yli 10 000 näytettä, kun esim. Ranskassa vain muutama sata. Jotkut virologit sanovatkin, että virus on ollut Italiassa jo ainakin kuukauden. Sitä vain ei ole havaittu, koska ei ole otettu näytteitä. Iso osahan ihmisistä ei saa mitään oireita ja hyvin pieni osa sellaisia oireita, että hakeutuisi hoitoon. Suurin osa tartunnoista on huomaamattomia.

Miten tämä sitten on vaikuttanut arkeen täällä Lombardiassa? Toistaiseksi vain siinä, että koulut ovat kiinni ja itselläni loppui sen myötä kaikki opetustyö ja nuoriso on kotona. Kohta lähden kauppaan ostamaan hedelmiä, saa nähdä mikä tilanne on. Juuri kysyin, toimiiko yksityisen lääkäriaseman laboratorio, kun aikomus olisi nyt kun on aikaa käydä parissa verikokeessa. Vastaus oli, että toiminta normaalia, julkisella puolella terveydenhuollossa on paljon muutoksia ja monia tutkimuksia ei tehdä tällä hetkellä lainkaan. Toistaiseksi siis rauhallinen olo ja eilen lääkärituttu juuri sanoi, ettei kannata panikoida, koska ei ole mitään syytä. Tietysti niille on kurjaa, jotka asuvat niissä kunnissa, joista ei pääse pois ja joutuvat kuluttamaan päivänsä sisällä.

Joulu Italiassa

Italiassa joulunviettoon kuuluu keskeisenä elementtinä tietysti ruoka. Jouluateriaa suunnitellaan hartaasti jo monta kuukautta etukäteen. Täällähän varsinainen jouluateria syödään 25.12, tosin tietyissä osia Italiaa juhlitaan aattoa ja syödään runsas ateria 24.12. Jouluyön messu aloittaa varsinaisen joulunvieton täällä ja tunnen naapurista perheen, joka aina messusta, yöllä palatessaan, syö tuhdin aterian. Itseäni aina hämmästyttää miten he jaksavat sitten muutaman tunnin päästä istahtaa runsaaseen joulupöytään, jossa ruokaa riittää tunneiksi. Joka joulu ihmisiä joutuu ensiapuun ylensyönnin vuoksi. Italiassa on loistavia jälkiruokia, mutta jouluna syödään joko panettonea tai pandoroa ja torronea, joista mikään ei erityisemmin itselleni maistu. Joulunajan juoma on vin brulè, muistuttaa hyvin paljon glögiä. Sitä tarjoillaan kaikissa tapahtumissa ja aina joulumarkkinoilta löytyy useampi koju, jossa myydään vin brulèta.

Lahjat ilmestyvät joulukuusen alle Italiassa jouluyönä ja ne avataan 25.12 aamulla. Tosin omassa kylässämme kulkee joulupukki aattoiltana jakamassa lahjoja. Joulua vietetään suvun kesken, täällä on olemassa sanonta: ”Natale con i tuoi, Pasqua con chi vuoi” eli vapaasti käännettynä ”Joulu sukusi kanssa, pääsiäinen kenen kanssa haluat”. Jouluaatto 24.12 on normaali päivä ja kaupat pursuavat jouluruokia ja -lahjoja ostavia ihmisiä. Itsekin olen eksynyt ostamaan ruokia jouluaattona ja pelkästään leikkeletiskille jonotus kestää helposti lähemmäs tunnin. Yleensä kaupat kuitenkin sulkeutuvat vähän aikaisemmin kuin tavallisena arkipäivänä. Joulupäivänä kaupat ovat kiinni.

Jouluvaloja italialaiset laittavat innokkaasti pihoilleen ja kunnat valaisevat kadut erilaisilla jouluaiheisilla valoilla ja joulukuusia löytyy joka piazzalta. Olemme onnekkaita, koska Comossa on todella upea jouluvaloshow keskustassa joka vuosi joulumarkkinoiden yhteydessä. Nämä jouluvalot ovat kuuluisat koko maakunnassa, ja turistien määrä viikonloppuisin joulukuussa Comossa on valtava. Tämä aiheuttaa sen, että liikenne ei toimi ja parkkipaikasta on turha edes unelmoida. Vuonna 2018 joulumarkkinoilla kävi 2,3 miljoonaa vierailijaa, Comon väkiluku on noin 85 000. Alla muutama kuva Comon jouluvaloista vuosien varrella. Joulumarkkinoiden yhteydessä on myös pieni luistelurata, jossa voi kokeilla luistimilla pystyssä pysymistä. Italialaiset ystävät aina ihmettelevät, kun kerron että koulussa nuoruudessani käytiin joka talvi luistelemassa, sitten joudun tähdentämään, että tämä ei tarkoita suinkaan, että kaikki suomalaiset tekevät sujuvasti kolmoislutzeja ja piruetteja.

Joulutraditiot ja jouluruoat vaihtelevat eri alueiden kesken. Jokaisella alueella on omat jouluerikoisuutensa ja jouluun liittyvät tapansa. Jouluseimi kuuluu traditioihin kaikkialla Italiassa. Itsekin olen usein käynyt katsomassa kylämme kirkossa 25.12, kun Jeesuslapsi on ilmestynyt seimeen jouluyönä. Seimet pidetään esillä Loppiaiseen saakka. Italialaisilla on hyvin selkeät säännöt, milloin mitäkin tehdään: joulukuusi koristellaan ja joulukoristeet laitetaan 8.12 (Marian perisynnittömän sikiämisen juhla) ja otetaan pois 6.1 Loppiaisena.

 

 

Syyssateita Italiassa

Monet ajattelevat, että Italiassa riittää aurinkoa ja lämpöä. Tämä syksy on ollut yksi sateisimmista syksyistä pitkään aikaan. Lokakuussa tilastojen mukaan täällä oli 13 kirkasta päivää ja 12 sateista ja loput sitten pilvisiä ilman sateita. Lisäksi lokakuussa satoi yli 200mm, kun keskiarvo lokakuulle on vähän alle 160mm. Marraskuu on tähän mennessä ollut lähinnä sadetta ja pimeyttä eli varmasti reippaasti yli keskiarvon tulee sademäärä olemaan.

Suomessakin uutisoitiin Venetsian tulvista ja täällä on avattu puhelinnumero, johon soittamalla voi lahjoittaa rahaa. Venetsiassa on ollut rakenteilla vuodesta 2003 alkaen Mose- tulvasuojarakennelma, joka näillä näkymin mahdollisesti valmistuu vuonna 2021. Tähän projektiin on liittynyt korruptiota ja konkursseja. Nyt jo jotkut asiantuntijat sanovat, että nykyisellä merenpinnan nousutahdilla tämä systeemi on vanhentunut ennen käyttöönottoa ja lisäksi joissakin osissa rakennelmia on havaittavissa ajan aiheuttamia vaurioita. Sama tilanne on lähikaupungissamme Comossa. Projekti alkoi vuonna 2008 ja käytännössä vuodesta 2012 projekti on ollut pysähdyksissä erilaisten korruptio- ja konkurssitapausten vuoksi. Kuten lukija varmaan ymmärtänyt tekstistä, Italiassa lähes kaikkiin isoihin projekteihin liittyy korruptiota ja myös pienempiin.

Kuten kirjoitin Venetsiaa varten on avattu puhelinnumero, johon voi lahjoittaa rahaa soittamalla ko. numeroon. Ikävä kyllä moni muistaa maanjäristysten vuoksi avattujen numerolahjoitusten kohtalon eli rahat menivät johonkin ihan muuhun tarkoitukseen kuin alun perin luvattiin. Siksi yhä useampi yrittää löytää jonkun suoran kanavan avustuksille ja siten varmistaa avustuksen perille pääsyn.

Toisaalta Italiassa osataan myös reagoida nopeasti, kun ilmenee ongelmia. Pari päivää sitten Comon lähellä yksi kylä jäi eristyksiin muurin sorruttua ainoalle kylään vievälle tielle. Kylässä asuu 800-900 ihmistä ja heti seuraavana päivänä oli kylään perustettu väliaikainen lääkärinvastaanotto ja lisäksi oli valmius lähettää pelastushelikopteri paikalle, koska ambulanssit eivät sinne päässeet. Nyt oli suunnitelmissa rakentaa jonkinlainen kiertotie, että edes pienemmät autot pääsisivät ajamaan. Muutenhan koululaiset eivät pääsisi kouluun ja työntekijät töihin, koska vaikka tie on puhdistettu, on siinä niin isoja vaurioita, että korjaaminen kestää useamman päivän.

Jotenkin tämä on myös tyypillistä Italiaa – toisaalta korruptio rehottaa ja isot projektit viivästyvät, mutta sitten paikallistasolla toimitaan tarvittaessa hyvinkin tehokkaasti, Italia on ristiriitojen maa. Tämä ristiriitaisuus pätee myös säätilaan, viime vuonna syyssateet jäivät vähille ja kesä täällä tänä vuonna oli kuiva ja ennätyskuuma. Nyt sitten saamme niskaamme ennätyssateita. Vakavasti ottaen nämä äärisäät saavat miettimään ovatko nämä oireilua ilmastonmuutoksesta. Kirjoitan sitten erikseen tekevätkö italialaiset vai eivätkö tee jotain ilmastonmuutoksen vuoksi.

 

Italiaan muuttaminen

EU:n myötä luulisi muuttamisen EU:n sisällä olevan hyvinkin yksinkertaista. Todellisuus ainakin Italian kohdalla on jotain aivan muuta. Yksi iso ongelma on tietysti, että italialaiset eivät yleisesti ottaen puhu englantia, monet nettisivut ovat vain italiaksi tai sitten englanniksi on kirjoitettu vain minimaalinen yhteenveto. Lisäksi useimmat lomakkeet löytyvät vain italiaksi. Pelkästään tämä kieliasia saa monella nousemaan tuskanhien otsalle. Jokaisen Italiaan muuttajan kannattaa ensimmäiseksi hankkia codice fiscale (verotunniste) ainakin välttävän kielitaidon lisäksi. Suomessa sen saa ainakin Italian suurlähetystöstä. Codice fiscalea tarvitaan täällä kaikkialla ja siksi se on hyvä olla tänne muuttaessa.

Pitää myös muistaa, että Italia on hyvin byrokraattinen maa ja monien asioiden hoitaminen vaatii loputonta kärsivällisyyttä, koska yhä vielä useimmiten on mentävä virastoon selvittämään asioita eikä hoitaa sähköisesti kuten Suomessa. Tosin nykyään sähköistä asiointia ollaan kehittämässä ja esim. Lombardiassa paikallista Kelaa vastaava laitos toimii osittain sähköisesti eli monia hakemuksia voi nykyään lähettää sähköisesti. Monet virastot ovat myös auki vain aamupäivisin eli työssäkäyvien on käytettävä lomapäiviä tai joissakin paikoissa työntekijöillä oikeus käyttää x tuntia vuodessa asioiden hoitamiseen. Comossa ainakin on nykyään joinakin päivinä virastot auki myös iltapäivisin.

Toisen EU maan kansalainen saa vapaasti oleskella toisessa EU-maassa 3 kuukautta ja sen jälkeen on otettava residenssi. Kuulostaa helpolta, mutta Italiassa tämäkään ei ole yksinkertaista. Jos henkilö on täällä töissä, niin ei pitäisi olla ongelmia. Mutta jos on tullut tänne etsimään töitä tai asumaan esim. italialaisen poikaystävän kanssa, kohtaa aikamoisia vaatimuksia viranomaisten taholta. Ensimmäinen vaatimus, että tulee hankkia yksityinen sairasvakuutus, joka on voimassa ainakin 12kk, eurooppalainen sairasvakuutuskortti ei riitä, lisäksi henkilön tulee osoittaa, että on varaa elää täällä eli tulisi olla todistetusti 6000€ tilillä (joidenkin huhujen mukaan italialaisella tilillä, joka onkin sitten käytännössä lähes mahdotonta, koska ilman residenssiä on vaikea saada pankkitiliä). Residenssin saamisen jälkeen kannattaa ilmoittautua paikalliseen terveydenhoitojärjestelmään, koska ainakin yksi vakuutus mainitsi, että korvaavat vain hätätapaukset. Jos ei ole töissä täällä, joutuu pulittamaan rahaa päästäkseen osalliseksi paikallisesta terveydenhoitojärjestelmästä. Summa riippuu viimeisimmän verotuksen tuloista, mutta maksettava vähimmäissumma on noin 400€.

Siinä tapauksessa, että tuo auton Suomesta niin jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi sen rekisteröiminen. Hiljattain Italiassa tuli voimaan laki, joka vaatii ulkomaisen auton rekisteröinnin 60 päivän kuluessa residenssin saamisesta. Tässä vaiheessa pitää täyttämää kasa italiankielisiä papereita. Suomalaisella ajokortilla voi ajaa Italiassa, mutta koska se on pakko vaihtaa – tähän ei ole selkeää vastausta. Itse huomasin laukkuvarkauksen yhteydessä, että ajokortin uusiminen oli helppoa koska muutama vuosi sitten vaihdoin suomalaisen korttini italialaiseen. En tiedä mistä olisin saanut uuden, jos olisin kadottanut suomalaisen kortin huomioiden, että olen asunut ulkomailla 20 vuotta. Ajokortin vaihtaminen paikalliseen on helppoa ja ei maksa paljon.

Residenssin saamisen jälkeen voi yrittää avata paikallisen pankkitilin. Kannattaa käydä kyselemässä eri pankeista millaisia tilejä on tarjolla.

Italialaiset ja ilmasto

IMG_5594[1]
Isola Comacina
Tällä hetkellä saamme nauttia tai kärsiä huippuhelteistä myös täällä Pohjois-Italiassa. Kuten aina täällä niin kuumuuden lisäksi kosteusprosentit ovat korkeat ja ilmansaasteet, erityisesti otsoniarvot, ovat huippulukemissa. Ilmansaasteet ovat täällä ongelma ympäri vuoden ja mielestäni paikalliset viranomaiset tekevät hyvin vähän tilanteen parantamiseksi. Yleisesti ottaen täällä ilmasto on hyvä, talvisin ei ole kylmä ja lunta sataa yleensä vain muutamana päivänä. Kesät tahtovat olla kuumia ja kosteita, mutta harvoin täällä päästään tällaisiin lämpötiloihin kuin näinä päivinä – Comossa oli eilen mitattu 38 astetta. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut italialaisten sairastamisesta ja terveydenhoidosta niin samanlaisia uskomuksia löytyy säätilaa koskien.

IMG_5587[1]

Ensinnäkin italialainen pukeutuu kalenterin mukaan, ei säätilan. Virallisesti kesä alkaa kesäpäiväntasauksesta ja sitä ennen on kevät. Keväällä pitää välttää liian ohutta pukeutumista, koska aina vaarallinen colpo d’aria (veto) vaanii kaikkialla. Siksi toukokuussa lämpötilojen ollessa jo 20 asteen paremmalla puolella voi hyvin nähdä italialaisilla toppaliivi päällä. Koulussa ala-asteella äidit pohtivat milloin lapsilta voisi ottaa pois käytöstä aluspaidat – tässä keskustelussa kyllä olin aina ulkopuolinen, kun lapseni jo yleensä tässä vaiheessa kulkivat pelkällä t-paidalla.

IMG_5593[1]
Como-järvi
Kylmää italialaiset kammoavat ja siksi hiihtokeskuksissa monet pukeutuvat kuin napajäätikölle mentäessä. Toisaalta olen yllättäen törmännyt yllättävän moneen italialaiseen, jotka eivät kestä kuumuutta – 30 astetta on heille jo puhdasta kärsimystä. Näinä päivinä tietysti yleisin puheenaihe on kuumuus. Uutisissa neuvotaan miten selvitä kuumuudesta, lääkärit antavat neuvoja ja terveysministeriö on aktivoinut yleisen numeron, johon voi soittaa ja ilmoittaa esim. vanhuksista naapurissa, jotka vaarassa. Jotkut uimalat päästävät sisään ilmaiseksi yli 65-vuotiaat näinä kuumimpina päivinä. Ostoskeskukset ovat hyviä paikkoja näinä päivinä, ihanan viileää sisällä.

 

Tietysti ongelma on, että ulkona on kuumaa ja esim. kaupoissa kylmää. Sama juttu auton kanssa, ajaessa ilmastointilaite puhaltaa täysillä viileää ilmaa ja sitten parkkipaikalla vastaan tulee tukahduttava kuumuus. Monille tämä aiheuttaa flunssankaltaisia oireita ja hartiakipuja. Nyt kunnassamme on vesipula. Tämä tuntuu oudolta parin päivän helteiden jälkeen, kun vain muutama viikko sitten satoi niin, että Como-järvi tulvi keskuspiazzalle. Mietin vain, kuinkahan paljon vettä hupenee huonon vesijohtoverkon takia eli vettä vuotaa putkista maanalle ja välillä ihan maanpinnallekin. Tässäkin lähellämme aina säännöllisesti joku putki vuotaa samassa kohtaa ja sitten joku jotenkin korjaa sitä ja taas parin viikon päästä samassa kohtaa vuoto.

Vuokra-asunnon etsintää

Tarjoan ulkomaalaisille relocation-palveluja ja sain asiakkaakseni suomalaisen perheen. Perheeseen kuuluu vanhemmat, kaksi pientä lasta ja kolme koiraa. Sovin perheen kanssa, että yritän löytää heille asunnon täältä Comon läheltä. Siispä aloin selaamaan Internettiä ja samalla kartoitin perheen toiveita tarkemmin. Tässä vaiheessa perheellä oli aikaa kuukausi, että heidän pitäisi muuttaa sen hetkisestä majapaikasta pois.

IMG_5435[1]

Toiveikkaana aloin soitella asuntoilmoituksiin ja aina ensimmäiseksi kysyin ovatko eläimet sallittuja. Hämmästyksekseni kaikki laittoivat stopin kuultuaan kolmesta koirasta. Vihdoin löysin omakotitalon, johon eläimet olisivat tervetulleita ja talo olisi vielä uusikin. Eipä muuta kuin sopimaan tapaaminen kiinteistövälittäjän kanssa ja perheen kanssa.  Yhtenä maaliskuun päivänä sitten tapasin perheen parkkipaikalla ja aika pian bongasin kiinteistövälittäjän. Talolla meitä oli vastassa talon omistaja ja italialaiseen tapaan omistaja ihastui heti pikkutyttöihin. Oma roolini oli tulkata tarvittaessa. Perhe vaikutti tykkäävän talosta ja omistaja sanoi tykkäävänsä perheestä. Hauska yksityiskohta oli, että yhdessä välissä kiinteistönvälittäjä kysyi olinko joskus asunut yhdessä lähikylässä. Vastasin, että kyllä asuin siellä 4 ensimmäistä vuotta. Tämä kiinteistönvälittäjä sanoi vuokranneensa meille aikoinaan sen asunnon – olin kuin puulla päähän lyöty. Kaikista tämän seudun kiinteistönvälittäjistä törmään samaan kuin noin 20 vuotta sitten.

IMG_5439[1]

Perhe lähetti pyydetyt dokumentit välittäjälle ja odotimme tarkempia tietoja. Yhtäkkiä saan perheen äidiltä viestin, että omistaja ei haluakaan vuokrata taloa heille. Soitan saman tien välittäjälle ja kysyn syytä tähän mielenmuutokseen. Kuulema liian alhaiset tulot suhteessa vuokraan. Lopulta saan selville, että perhe tienaa huomattavasti enemmän kuin keskiverto italialainen täällä tai oikeastaan yksikään italialainen ei täällä tienaa niin paljon paitsi ehkä joku Sveitsissä työskentelevä. Siispä aloitin alusta asunnon etsinnän ja aika alkoi käydä vähiin. Lopulta perheen äiti kertoi ottaneensa uudestaan yhteyttä kiinteistönvälittäjään, koska hän ei ollut huomioinut omia tulojaan lainkaan. No, omistaja hyväksyi nyt tulot ja prosessi pääsi etenemään. Mutta ongelma oli, että perhe joutuisi muuttamaan pois nykyisestä asunnostaan ennen kuin pääsisi asumaan vuokrattuun taloon. Onneksi opetan englantia eräälle paikalliselle rouvalle, joka heti sai hankittua väliaikaisen asunnon perheelle siivoojansa kautta tästä lähikylästä.

IMG_5404[1]

Lopulta pääsimme allekirjoittamaan sopimuksen, mutta avaimia perhe ei saanut koska perheen isän piti tulla allekirjoittamaan myöhemmin palattuaan matkoilta. Lopulta miehenkin allekirjoitus saatiin ja nyt vaikuttaa siltä, että ilman ylimääräisiä viime hetken mutkia perhe saisi avaimet tänään ja voivat sitten alkaa viemään vähitellen tavaroitaan uuteen asuntoon, joka tosin on kunnossa vasta toukokuun kolmantena päivänä toivon mukaan, koska yhä sieltä puuttuu keittiö ja sitten pitää tulla vielä keittiön erilaisten liitäntöjen asentaja erikseen. Italiassa kun aikataulut ovat hyvin joustavia, joten saa nähdä milloin keittiö on paikallaan.

Antaisin vinkiksi kaikille tänne muuttoa suunniteleville, että asunnon etsintä kannattaa aloittaa tosi aikaisin varsinkin, jos matkassa on eläimiä. Jostain syystä moni kieltää eläimet vuokralaisilta. Lisäksi pitää olla tarkkana asuntoa tarjoavien kanssa, esim. yksi rakennusliike yritti rahastaa järkyttäviä summia sinänsä laillisella keinolla, mutta kuitenkin vähän harmaalla alueella olevalla keinolla. Jos itse ei osaa italiaa, kannattaa ehdottomasti ottaa avuksi joku kieltä puhuva henkilö. Italiassa, kun ei englantia aina puhuta ainakaan sujuvasti.

Millaisia kokemuksia sinulla on vuokra-asunnon etsinnästä ulkomailla? Ovatko eläimet esteenä?

 

 

Roskia Italiassa

Aamulla ajaessani täällä Lombardiassa, Comon keskustassa, havahduin taas kerran, miten saastunut ilma täällä on. Kadut ovat täynnä autoja ja ilma sakenee jonossa seisovien autojen pakokaasuista. Muutama pyöräilijä yrittää selvitä hengissä autojen seassa ja useimmissa autoissa istuu yksi henkilö matkalla töihin. Jonkun verran näkee toki vanhempia, jotka vievät lapsiaan kouluun ja jatkavat sitten töihin. Katselen busseja, jotka ovat jo parhaimmat päivänsä nähneet ja eivät ole kuulletkaan mistään hybridistä tai päästörajoituksista. Sellaiset pöllähdykset ne päästävät lähtiessään pysäkiltä. Aamuisin lapseni ottavat yleensä bussin Comoon, mutta välillä mietin, että ehkä olisi terveellisempää viedä lapset omalla hybridi Priuksella, kuin käyttää saastuttavia busseja.

IMG_4969.JPG
Auringosta nauttien

Miksi Italia ja erityisesti Padanian tasanko on niin saastunut? Lombardiassa asuu 10 miljoonaa asukasta ja pinta-alaltaan se on suunnilleen Uusimaan kokoinen. Joten suuri väkimäärä selittää myös suuren liikennemäärän.  Lisäksi ainakin täällä pohjoisessa julkisessa liikenteessä olisi huomattavasti parantamisen varaa. Italialaiset eivät myöskään ikinä ajattele ”hyötyliikuntaa” vaan paikasta a otetaan auton paikkaan b, vaikka matkaa olisi vain muutama sata metriä. Tietysti osa syy autolla liikkumiseen on, että monessa paikassa ei ole pyörä- ja kävelyteitä vaan, jos haluaa liikkua jalan tai pyörällä niin joutuu kulkemaan liikenteen seassa ja Italian liikenteessähän riittää näitä kamikaze-kuskeja, jotka vähät välittävät muista tiellä liikkujista.

IMG_4971.JPG
Ruska

Joskus tuntuu, että Italiassa on muovia aivan kaikkialla. Muutama vuosi sitten kiellettiin muovikassit ja kauppoihin tulivat biopussit tilalle. Toisaalta riittää, että menee vihannesosastolle niin ensin pitää käteen laittaa muovihanska ja sitten vihannekset (ja hedelmät) laitetaan biopussiin, jotka tulivat tänä vuonna maksullisiksi eli jokaisesta pussista veloitetaan muutama sentti. Jos ostaa valmiiksi pakattuja vihanneksia/hedelmiä, niin niissä on aina muutama muovikerros päällä ja useimmiten laatikkokin on muovista. Italialaiset ostavat juomavetensä kaupasta, vaikka Italian vesijohtovesi on juomakelpoista. Vesi on tietysti pakattu muovipulloon ja usein nämä muovipullot on laitettu 6 pullon pakkaukseen pakkaamalla ne muovilla yhteen. Onneksi yhä useammassa kunnassa on vesipisteitä, joista voi hakea vettä pulloon ilmaiseksi. Yhdessä yrityksessä, jossa opetan englantia kerran viikossa, on kahviautomaatti ja tietysti kahvi tarjotaan kertakäyttöisestä muovimukista.

IMG_4977.JPG
Vanha kissa kaipaa rapsutuksia

Yksi ikävimmistä tavoista on heittää roskat suoraan autosta luontoon. Teiden varsilta löytyy tavallisten roskapussien lisäksi sohvia, pesukoneita jne. Italialainen ystäväni selitti kerran, että italialainen ei ole kiinnostunut muusta kuin siitä mikä on omaa. Siksi italialainen heittää roskat maahan, koska julkiset alueet eivät ole hänen omaa. Kokemuksesta kyllä sanon, että täällä Lombardiassa on vielä vähän roskia verrattuna Etelä-Italiaan. Toisaalta, jos menee rajan yli Sveitsin puolelle, niin roskien määrä ympäristössä vähenee reippaasti. Jotkut sveitsiläiset tuovat roskapussejaan rajan yli Italian puolelle ja jättävät ne katujen varsille, koska Sveitsissä roskapussit maksavat ja jätteiden tuottaminen on kallista. Halvempaa laittaa tavalliseen mustaan muovisäkkiin ja tuoda ne tänne Italiaan. Onneksi muutama on jo jäänyt kiinni tästä toiminnasta.

Silvio_camerlata.jpg
Silvio Curti – comolaisen taiteilijan näkemys yhdestä Comon nähtävyyksistä. 

 

Kirppuja ja sairaalaa

Italialaiseen sairaalaan olin tutustunut tähän mennessä vain tyttären syntyessä ja muutaman ensiapukäynnin yhteydessä. Tyttö alkoi viikko sitten oksentaa ja maha oli sekaisin ja kun kuumetta oli 40 ajattelin, että vatsatauti. Siinä vaiheessa huolestuin, kun parin paremman päivän jälkeen kuume nousi uudestaan yli 40 asteen ja oksennus ja ripuli jatkuivat. Siispä maanantaina soitin uudestaan perhelääkärille, joka oli jo kerran tutkinut tytön edellisellä viikolla. Tällä kertaa tuomio oli, että lasten ensiapuun.

IMG_4823

Niinpä menin tytön kanssa lasten ensiapuun, koska tyttö on 17 ja kuuluu siten sairaalassa vielä lastenpuolelle. Ensiavussa oli vain pari lasta, jotka odottivat jotain koetuloksia. Koputin ohjeiden mukaan oveen – ei vastausta. Vähän ajan kuluttua saapui yksi äiti poikansa kanssa ja äiti koputti hoitajien oveen – ei vastausta. Noin 20 minuutin kuluttua hoitaja aukaisi oven ja pyysi sisälle. Ensin mitattiin kuume ja selvitettiin sairaskertomus – saimme vihreän koodin. Noin vajaan tunnin kuluttua lääkäri otti vastaan ja teki verikokeita. Taas kului tunti ja saimme käskyn mennä röntgeniin. Röntgenistä palasimme odotushuoneeseen ja lopulta uusi lääkäri pyysi sisään. Tässä vaiheessa oli kulunut 5h tulostamme. Koska he eivät osanneet sanoa suoraan syytä, he suosittelivat tyttären ottamista osastolle tarkempia tutkimuksia varten. Alaikäisen ollessa kyseessä yhden aikuisen on yövyttävä osastolla ja vietettävä siellä päivät myös. Onneksi näiden melkein aikuisten kohdalla päivisin voi jättää yksin, kunhan tulee yöksi.

IMG_4824

Menimme siis hoitajan saattamana osastolle ja koska epäilys tarttuvasta taudista saimme yksityishuoneen ja tyttö kiellon poistua huoneesta. Itse lähdin kotiin hakemaan tavaroita itselleni ja tytölle ja järkkäämään asiat esikoisen kanssa ja syömään, olin viimeksi syönyt aamiaisen yli 10h sitten. Yöstä tulikin sitten unohtamaton kokemus eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Huoneessa oli vuodesohva vanhempaa varten ja lakanat ja tyynyn sain sairaalalta. Aukaisin vuodesohvan ja sieltä paljastuu erittäin likainen patja. No, etsin kaapista paksun viltin ja laitoin sen alle ja sen päälle lakanan. Hoitajat sanoivat, että patja on likainen ja ihmettelivät, aioinko nukkua siinä. Eipä ollut juuri vaihtoehtoja tarjolla, joten viltti alle eristeeksi. Yöllä hoitajia ravasi parin tunnin välein mittamassa kuumetta ja vaihtamassa tytön tiputuspulloa eli eipä pahemmin tullut nukuttua. Aamulla heräämisen jälkeen jalkani kutisivat. Näin muutaman punaisen näpyn, joita sitten tulikin päivän mittaan lukuisia ja kutiavia. Sängyssä oli ollut luteita tai jotain vastaavia elukoita. Sanani eivät riitä kuvaamaan tunteitani, yö sairaalassa ja tässä tulos. Tänään ilmoitin asiasta yhdelle apuhoitajalle, joka sanoi, että desinfioivat sohvan. Lisäksi aion tehdä ilmoituksen jonnekin korkeammalle taholle sairaalassa.

lutikka1

 

Huvittavaa oli, että periaatteessa TV:n katselu oli maksullista, mutta edellinen potilas oli ostanut niin paljon krediittiä, ettemme missään vaiheessa joutuneet mistään maksamaan. Lisäksi huoneessa oli oma kylpyhuone suihkuineen eli en voi valittaa. Sairaala tarjosi vanhemmalle lounaan kanttiinissa ja illallisen huoneeseen tarjoiltuna. Tähän kuului italialaiseen tapaan pasta/riisi ym., sitten pääruoka (lihaa, kalaa ym.) lisukkeineen ja juoma. Aamiaista vanhemmalle ei tarjottu eli se piti mennä sitten syömään erikseen. Tyttö sai valita aamiaisen ja muut ateriat annetuista vaihtoehdoista. Seuraavaksi yöksi meni isä seuraksi ja mukaansa hän sai kotoa patjan ja lakanat – ei enää kirpunpuremia. Onneksi kaksi yötä riittivät ja tyttö pääsi kotiin.

IMG_4822

Perhelääkärillä käynti, ensiapu ja sairaalassaolo eivät maksaneet mitään. Kaikki ilmaista alusta loppuun. Kirput olisin voinut jättää kokematta, mutta muuten kyllä hoito oli tarkkaa ja pätevää. Eivät yhden päivän jälkeen suostuneet päästämään kotiin, koska aikaisemmin yhden kuumeettoman päivän jälkeen oli noussut uudestaan kova kuume. Onneksi mitään ei tullut ja pääsimme kotiin jatkamaan toipumista.

Rasismia belpaesessa

Jokin aika sitten kirjoitin miten koen käänteistä rasismia, josta sitten syntyikin vilkas keskustelu voiko rasismi olla positiivista. Ikävä kyllä viime aikoina Italiassa on ollut muutama episodi, joka on suoraa rasismia. Kohteena on aina ollut tummaihoinen henkilö tai henkilöt.

Yksi erittäin valitettava tapahtuma tapahtui lähellä kotikylääni. Tummaihoinen lääkäri, joka on valmistunut Italiassa lääkäriksi, oli päivystävänä lääkärinä guardia medica -palvelussa (lääkäri päivystää usein esim. punaisen ristin yhteydessä, kyseessä on siis palvelu, johon kansalainen voi olla yhteydessä, kun perhelääkärillä ei ole vastaanottoa. Guardia medica hoitaa ei-akuutteja tapauksia eli kun ei ole tarvetta mennä sairaalaan ensiapuun). Yksi vanhempi naishenkilö lääkärin nähtyään totesi, että häneen ei neekeri koske ikinä. En tiedä oliko paikalla toista, oikeanväristä lääkäriä tälle henkilölle – toivottavasti eivät ainakaan hoitaneet. Yksinkertaisesti törkeää toimintaa. Pahinta, että kyseisen kaupungin kaupunginjohtaja puolusti naisen käytöstä.

Viime viikolla ihan tässä omassa kylässämme oli tappelu, jossa oli osallisena kaksi pakolaista. Vieläkään en varmaan tiedä mitä tapahtui, mutta kaksi pakolaista tappelivat jostain ruokaan liittyvästä ja tämän seurauksena toinen näistä nuorista miehistä löydettiin makaamassa kadulla verilammikossa. Tietysti tästä syntyi keskustelua kylämme FB-sivuilla. Osa kommenteista oli niin uskomattoman rasistisia, että vaikeaa on varmaan näillä pakolaisilla täällä elää. Yksi kirjoittaja oli lähettämässä kaikki tummaihoiset kotimaihinsa. Yksi äiti oli huolissaan, miten hän uskaltaa lähettää 12-vuotiaan tyttärensä kirkon tilaisuuksiin, kun kadulla kuljeksii näitä tummaihoisia huumekauppiaita ja rikollisia. Kylässämme on siis vähän alle 5000 asukasta ja ikinä en ole kuullut kenellekään mitään tapahtuneen kadulla kulkiessaan.

Järkyttävin tapaus tapahtui eilen. Alkuviikosta yksi 18-vuotias tyttö tapettiin ja ruumis paloiteltiin. Tämä tapahtui huumepiireissä. Tekijäksi epäillään nigerialaista miestä. Eilen sitten yksi paikallinen nuorimies päätti ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja ajoi autolla tulittamassa tummaihoisia ihmisiä. Tuloksena 6 loukkaantunutta, joista yksi vakavasti. Kyseinen henkilö oli kesäkuussa ehdolla Lega Nordin listoilla kunnallisvaaleissa. Tytön tapon jälkeen FB:ssä yksi ryhmittymä julkaisi kuvan parlamentin puhemiehestä pää irti leikattuna, koska monien mielestä Boldrini puolustaa pakolaisia. Boldrini on aikaisemmin urallaan toiminut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustajana.

Italiaan on tullut paljon pakolaisia Välimeren yli ja koska naapurimaat ovat sulkeneet rajansa, ovat pakolaiset jääneet vasten tahtoaan tänne. Ikävä kyllä monet vastaanottokeskukset keräävät vain rahaa omistajilleen (osuuskuntia) ja pakolaisia ei edes yritetä auttaa sopeutumisessa. Jos nuoret miehet maleksivat päivät pitkät ilman tekemistä, niin heidät on helppo rekrytoida mm. huumekauppiaiksi tai tekemään muita pikkurikoksia, saavathan ne sillä rahaa. Osuuskunnilta he saavat majoituksen ja ruoan ja pari euroa rahaa päivässä. Comossa tietyillä alueilla näkee todella paljon näitä nuoria miehiä maleksimassa. Keskustassa joka kadunkulmassa on joku kerjäämässä. Joulun alla Comon kaupunginjohtaja kielsi kerjäämisen. Lisäksi hän poisti tietyltä alueelta penkit ja vessat ja desinfioi alueen. Tämä oli hänen ratkaisunsa pakolaisiin. Eiväthän pakolaiset mihinkään hävinneet sieltä.

Olen aina pitänyt Italiaa suvaitsevana maana ja ulkomaalaisiin tottuneena kansakuntana. Ikävä kyllä tämä käsitykseni on kokenut melkoisen kolauksen viime aikoina. Tämä toinen kotimaani on nyt näyttänyt myös pimeän puolensa. Ja en pidä näkemästäni.