Italia ja pyhä byrokratia

Dichiarazioni-al-funzionario-dell-Agenzia-delle-entrate-utilizzabili-anche-se-rese-senza-avvocato-370x230.jpgItaliassa joko asiat sujuvat tai sitten eivät. Mitään kultaista keskitietä täällä ei tunneta. Vuoden alussa sain kirjeen verovirastosta, että minun pitäisi maksaa 1200€ lisäveroja vuodelta 2014 – Italiassa asiat etenevät rauhallisesti ja oletettavasti veroviranomaiset ovat nyt vuodessa 2014. Otin tietysti heti yhteyttä kirjanpitäjääni. Italiassa siis kaikki, joilla on alv-numero, käyttävät kirjanpitäjää veroilmoituksen täyttämiseen. Moni tavallinen palkansaajakin kääntyy asiantuntijan puoleen. Kerran kysyin käydessäni kirjanpitäjällä vuositulojeni määrää verojen jälkeen – useamman konsultaation jälkeen sain summan selville. Veroilmoitukseni on siis sellainen 20-sivuinen miniromaani, josta kukaan selväjärkinen ei ymmärrä mitään. Onneksi otin yhteyttä kirjanpitäjääni, koska lopputulos oli, etten ole mitään velkaa verottajalle. En tiedä mistä olivat lisäverot keksineet. Mutta Italian verottajalla ei mielikuvitus hevin lopu.

docgeorgeOlen vihdoinkin tehnyt anomuksen suomalaisen ajokorttini muuttamiseksi italialaiseksi. Tätä varten tarvitaan lääkärintodistus. Ensin perhelääkärin pitää kirjoittaa todistus terveydentilastasi. Tämän jälkeen pitää mennä oikeuslääkärin vastaanotolle (medico legale). Koska käytän silmälaseja, jouduin hankkimaan optikolta todistuksen lasien vahvuudesta. Menin satunnaiseen silmälasiliikkeeseen ja selitin asian. Ystävällinen optikko mittasi lasieni arvot, antoi lapun ja ei halunnut mitään maksua. Oikeuslääkäri tutki näön ja näkökentän heiluttelemalla käsiään kasvojeni sivulla. Sen jälkeen hän käski mennä toiseen päähän huonetta surisevan kaapin viereen ja testasi kuuloani. Suriseva kaappi asetti haastetta, kun välillä en meinannut kuulla surinalta edes omia ajatuksiani. No, sain kutienkin terveen paperit ja niiden kanssa sitten marssin virastoon vaihtamaan ajokorttia.

Patente-guida-qiz-esame-giugno-20161.jpgVirastossa jonotukseen meni ainakin tunti. Tämän jälkeen ensimmäinen kysymys oli, että olenko lääkäri. Ihmettelin kysymystä, johon virkailija totesi, että hänestä kaikki täällä ovat suomalaiset ovat lääkärejä. Kymmenen allekirjoituksen jälkeen sain jätettyä kaikki mahdolliset dokumentit ja kuvat. Nyt odotan koska saisin italialaisen korttini. Lähetin pari viikkoa sitten sähköpostia ja sain melko pian vastauksen, ettei kortti ollut vielä valmis. Suomessa asuvalle tällainen palvelu on arkipäivää, Italiassa ei ikinä kukaan julkisella sektorilla käytä sähköpostia helpottaakseen asiakkaan elämää. Yleensä pitää soittaa ja joskus viikon sisällä hyvällä tuurilla joku vastaa tai sitten sinulle sanotaan, että puhelinpalvelua ei ole vaan pitää mennä paikan päälle jonottamaan ja kysymään onko ajokortti valmis. Tänään lähetin uudestaan sähköpostia ja taas tuli vastaus parissa tunnissa ja nyt ajokorttini on valmis eli ensi viikolla vaihtamaan ajokorttia. Nyt voin vain jännittää voiko tämä asia hoitua näinkin yksinkertaisesti. Ajokortista tuli mieleen, miten venäläinen tuttumme kertoi, että hän sai ajaa vuoden ajan autoa Italiassa venäläisellä ajokortilla. Vuoden päästä korttia ei suinkaan voinut suoraan muuttaa italialaiseksi vaan hänen oli käytävä autokoulu kokonaan läpi uudelleen. Tämä kuvaa italialaista logiikkaa ja byrokratiaa. Vuoden saat ajaa kortilla, mutta sitten katsotaan, ettet enää osaa ajaa autoa.

Haastavinta Italiassa byrokratian kanssa on se, että mikään asia ei toimi kahdesti samalla lailla. Jos olen kerran tehnyt asian X paikassa Y tietyllä tavalla, seuraavalla kerralla takuuvarmasti asia ei hoidu samalla tavalla. Joku pieni yksityiskohta ainakin on muuttunut. Toisaalta olen tullut siihen lopputulokseen, että ihminen pysyy henkisesti pirteänä joutuessaan aina pähkäilemään, miten joku asia hoidetaan. Italiassa elämä ei todellakaan käy pitkäveteiseksi, vaikka joskus sitä kaipaisi.

img_3284

Mainokset

Talvi all’italiana

Italiassa 2011-12-29 14.26.45.jpgkaikki on aina suurta teatteria ja niin myös tietenkin talvi. Viime viikot otsikot ovat kirkuneet ”freddo polare” (napa-alueiden kylmyys), ”freddo glaciale” (jääkautinen kylmyys), ”freddo artico” (arktinen kylmyys). Ei, lämpötilat eivät ole laskeneet -40 asteeseen, päivisin lähes aina lämpötilat olleet plussan puolella. Toki vuoristoseuduilla on ollut kylmää ja erityisesti elokuun maanjäristysalueilla pienikin pakkanen on iso ongelma, koska ihmiset asuvat teltoissa ja asuntovaunuissa. Lisäksi monet eläimet ovat taivaan alla, koska navetat ja tallit tuhoutuivat maanjäristyksissä. Täällä Pohjois-Italiassa kylmimmillään on ollut ehkä -10 astetta, mutta joululoman jälkeen esim. Milanossa muutama koulu sulki ovensa, koska kouluja ei lämmitetty joululomien aikana ja kuten arvata saattaa sisällä oli hulppean alhaiset lämpötilat pakkasten jälkeen. Tosin itse muistan aikoinaan koulussa, että välillä istuimme tunneilla takit päällä, kun lämmitys ei koulun vanhassa osassa toiminut kunnolla.

Talveen ku2015-02-06 08.10.03.jpguluu erottamattomasti lumi. Täällä tosin yhä harvemmin tulee lunta. Tänä vuonna Keski-Italiassa on tullut valtavasti lunta ja ikävä kyllä lumen lisäksi siellä on ollut uusia, kovia maanjäristyksiä. Siellä tilanne on katastrofaalinen. Sen sijaan täällä Pohjois-Italiassa ei ole liiemmin lunta näkynyt. Alpit ovat ilman lunta, laskettelupaikat ovat täysin keinolumen varassa. Yhtenä yönä täällä sitten satoi lunta 3-5 cm ja kaaos oli valmis. Comossa yksi tärkeimmistä sisääntuloväylistä suljettiin jään vuoksi ja seurauksena oli liikenteen täydellinen halvaantuminen. Täältä päin missä asumme oli mahdotonta päästä aamulla Comoon. Noin 5km ennen Comoa liikenne seisoi, onneksi päätin aamulla olla viemättä tytärtä kouluun – olen vuosien varrella oppinut, että vajaa 5 cm lunta aiheuttaa väistämättä liikennekaaoksen.

2011-12-29 14.26.36.jpgVieläkin maassa näkyy paikoitellen lunta. Jalkakäytäviä täällä ei aurata ja kun menin lenkille 5 päivää lumisateen jälkeen, jouduin juoksemaan ajoradalla. Muutenkin lähiseuduilla on vähän jalkakäytäviä ja nyt nekin olivat pääasiassa käyttökelvottomia. Kohta tästä lumisateesta on kulunut 2 viikkoa ja osa jalkakäytävistä on jo käyttökelpoisia, koska aurinko sulattanut lumet ja jäät. Yleisesti olen huomannut, että teiden auraus aloitetaan varsinkin Comossa liian myöhään. Comossa on paljon mäkiä ja sen vuoksi tiet pitäisi puhdistaa ajoissa ja varsinkin 3 cm lunta ei saisi aiheuttaa täydellistä liikenteen halvaantumista. Mutta kuten sanottua, Italiassa kaikki on suurta draamaa ja teatteria ja siksi 3 cm luntakin saa täällä aikaiseksi draaman ja komedian yhtäaikaa.

Kulttuurien sekoitus

 

 

IMG_3678.JPG

Tässä yhtenä päivänä juttelimme nuorison kanssa illallisella ja jälleen kerran huomasimme mieheni kanssa, että nämä kansallisuudeltaan suomalaiset lapsemme ovat kyllä asenteiltaan enemmän italialaisia. Tosin en usko heidän olevan kuitenkaan täysin italialaisia vaikka täällä ovatkin kasvaneet, koska kyllähän perheeltä välittyvät tietyt arvot – ainakin toivottavasti.

 

IMG_3741.JPG

Täällä elettyjen vuosien aikana olen yhä vakuuttuneempi, että italialaisten käsitys oikeasta ja väärästä on vähemmän musta-valkoinen kuin suomalaisilla keskimäärin tai ainakin oman ikäpolveni suomalaisilla. Italialaiset soveltavat yleensä sääntöjen soveltamista niin, että se on itselle edullista vaikka sitten vähän lakia rikottaisiinkin. Myönnän, että olen itsekin oppinut suhtautumaan tiettyyn säädöksiin löysemmin eli ajan ilman huolen häivää ylinopeutta ja ryhmityn risteykseen kaikkien virallisten liikennesääntöjen vastaisesti jne.

 

IMG_3641.JPG

Ajatukseni lasteni erilaisesta asenteesta syntyi keskustelustamme koskien viime aikojen doping-skandaalia urheilussa. Juttelimme miten useat urheilijat ovat vasta vuosien jälkeen jääneet kiinni dopingista ja menettäneet mitalinsa. Tähän toinen teineistämme totesi, että urheilijalle voisi hyvin jättää mitalin ja vain tehdä kansainvälisesti tunnetuksi urheilijan käyttäneen dopingia. Hänen mielestään urheilija on ollut silloin ovelampi kuin testaajat ja ei ole jäänyt kiinni. Tässä tulee mielestäni hyvin ilmi asenne, että ovelampi ”più furbo” voittaa. Italiassahan ihaillaan oveluutta jo pienissä lapsissa. Toki mietin, että onko sittenkin vain kyse sukupolvien välisestä kuilusta eli samanlaisia asenteet ovat Suomessa.

 

IMG_3284.JPG

Sinänsä omien lasteni kaltaiset yksilöt ovat mielenkiintoisia, koska he eivät ole italialaisia (kodin ulkopuolinen kulttuuri) eivätkä suomalaisia (kodin kulttuuri). Ehkä heihin voisi soveltaa tutkijoiden käsitettä Third culture kids. Pelkästään teinien ymmärtäminen on joskus vaikeaa ja kun siihen lisää vielä kulttuurisekoituksen päälle niin kyllähän tässä äitinä välillä jää nuolemaan näppejään ja miettii onko itse asenteiltaan jäänyt ajassa jälkeen. Toisaalta on rikkaus seurata läheltä miten tällaisten lasten kultturi-identiteetti muotoutuu. Välillä he katselevat elämää täällä Italiassa ulkopuolisen silmin ja toisaalta Suomi edustaa monessa mielessä eksoottista paikkaa, johon heillä kuitenkin on myös vahva tunneside.

 

IMG_3427.JPG

Kieli on tietysti tärkeä tekijä ja melko kaksikielisiä teinini ovat – välillä suomessa kompuroivat päätteiden kanssa ja toisaalta italiassa he eivät välttämättä tunne kaikkia kotiin liittyviä asioita italiaksi. Talven aikana italia muodostuu vahvemmaksi kieleksi ja kesällä, kun käy vieraita Suomesta ja itse lomailemme Suomessa, suomi vahvistuu selkeästi. Emme ole kielinatseja mieheni kanssa eli emme useinkaan korjaa vaikka lause sisältäisikin suomea ja italiaa sekaisin ja joskus vielä englantia, aiheesta riippuen. Oma filosofiani on, että pääasia on puhua kieliä ja jos tuleekin virheitä ei niitä pidä jäädä märehtimään. Mielestäni on suuri rikkaus osata kahta kieltä äidinkielen tasolla ja tuntea kaksi kulttuuria. Toivon, että tulevaisuudessa teinini osaavat ja pystyvät hyödyntämään kielitaitoaan ja tietynlaista kulttuurista joustavuuttaan. Heille ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa toimia vaan he ovat oppineet, että elämä sujuu vaikka asiat tehdäänkin eri tavalla.

 

Italialainen arktinen kylmyys

IMG_1160.JPGKuinka usein olenkaan kuullut kommentin, että suomalaisena minulla ei voi olla ikinä kylmä. Juuri tänään yksi oppilaani totesi, että säätiedotukset lupaavat kylmää täksi viikoksi. Samaan hengenvetoon hän totesi, että niin minullehan nämä lämpötilat ovat vielä kuumia. Totuus on hieman tästä poikkeava. Olen varsinainen vilukissa, kotona mieheni vääntää termostaattia alaspäin ja hetken päästä menen vääntämään taas sitä ylöspäin. Öisin täkin lisäksi tarvitsen viltin ja vielä ei edes ole öisin miinusasteita. Tällainen olen ollut koko ikäni, rakastan mm. tulikuumaa suihkua.

IMG_1159.JPGOtsikossa mainitsemani arktinen kylmyys tarkoittaa, että lämpötila laskee ALLE NOLLAN. Aamulla maa saattaa olla paikoin kuurassa ja vesikipossa ohut jääkerros. Italialaisille tämä on jo arktista kylmyyttä, josta säätieteilijätkin varoittelevat. Lapset puetaan pieniksi Michelin-ukoiksi, aikuiset piiloutuvat ison kaulahuivin uumeniin. Tarhoissa lapset pysyvät sisällä, koska ulkona on arktinen kylmyys.

 

IMG_1182.JPGTäällä Pohjois-Italiassa on autossa oltava kitkarenkaat tai ketjut takakontissa marraskuun puolivälistä alkaen. Mutta Italiassa nämäkin määräykset ovat jopa kunta kohtaisia. Huomasin, että Comon kaupungissa talvivarusteet on oltava autossa 15.11.2016 –  15.3.207, Comon provinssissa taas 15.11.2016 –  15.4.2017. Lombardiassa talvivarustelupakko on 1.11.2016 – 30.4.2017, mutta oletettavasti suurimmalla osalla kunnista on omat määräykset. Suomalaisella logiikalla varustetulle henkilölle tämä yksinkertaisten asioiden monimutkaistaminen aiheuttaa ihmetystä. Minullakin on auton takana ketjut, jos poliisi haluaa tarkastaa. Siitä ei kyllä minulla ole aavistustakaan miten ne laitetaan paikoilleen, mutta tarpeen vaatiessa luotan, että joku teiden ritari pysähtyy auttamaan tai sitten etsin Youtubesta videon. Ylihuomenna kuitenkin minulla on aika talvirenkaiden vaihtoon. Meillä on kesä- ja talvirenkaat, mutta vain yhdet vanteet ja siksi joka vuosi joudun viemään auton renkaiden vaihtoon. Nuorena Suomessa asuessa vaihdoin itse renkaat tai ainakin periaatteessa tiesin miten se tehdään. Italialaisille tämäkin on draama, koska heille elämä on yhtä suurta draamaa ja komediaa vuorotellen.

 

 

Uskonto ja Italia

religione_scuola.jpg Yleinen  käsitys on, että Italia on erittäin katolinen maa. Sijaitseehan Vatikaani keskellä Italian pääkaupunkia Roomaa. Eurispesin tutkimuksen mukaan tammikuussa 2016 71,1% italialaisista ilmoitti olevansa katolisia. Aktiivisia uskonnon harjoittajia näistä on 25,4%. Yli 40% on sitä mieltä, että katolinen kirkko puuttuu liikaa esim. oikeuteen tehdä abortti, ottaa avioero jne. Suomessa kirkkoon kuuluu 72,9%. Mutta miksi Italiaa pidetään niin perikatolisena maana? Tähän lienee monia syitä. Yksi syy on varmasti Vatikaani eli katolisen kirkon pääpaikka, joka sijaitsee Italiassa. Lisäksi onhan katolinen kirkko yhä hyvin vaikutusvaltainen täällä vaikka italialaiset ovat maallistuneet. Italiassa valtio ja kirkko ovat erillään ja kouluissa uskonnon opiskelu on vapaaehtoista. Toisaalta uskonnonopettajat kouluissa ovat kirkon valitsemia ja valtion maksamia.

cresima.jpgTänään osallistuin elämäni toisiin italialaisiin hautajaisiin. Kirkko oli aivan täynnä kuten aikaisemmallakin kerralla, kun olin hautajaisissa. Täällä surevaa ei jätetä yksin vaan koko kylä osallistuu suruun ja juuri tulemalla hautajaisiin halutaan osoittaa, että suru on yhteinen. Italialaiset tulevat hautajaisiin arkivaatteisiin pukeutuneina. Messu kesti noin 30 minuuttia ja koska en ole ikinä perehtynyt katolisiin kirkonmenoihin, suurin osa tapahtumista oli minulle vieraita. Kiinnitin huomioita, että hautajaisväki osasi ulkoa kaikki vuorolaulut ja vastaukset, mutta täällähän lapset opiskelevat katekismusta noin 7-vuotiaasta alkaen pari vuotta. Sitten 9-10 -vuotiaina on prima comunione, jossa myös lapset ensimmäisen kerran tunnustavat syntinsä papille. Tämän jälkeen 12-14 -vuotiaana heillä on cresima, johon valmistautuminen kestää myös noin 2 vuotta. Tosin keväällä kuulin, että yksi tuttu tyttö teki molemmat 11-vuotiaana samana viikonloppuna eli tämäkin vaihtelee seurakunnasta toiseen. Tähän verrattuna suomalainen rippikoulu on helppo ja vaivaton.

cimitero.jpgNäissä hautajaisissa pappi oli erittäin vanha ja huonokuntoinen, välillä tuli mieleen selviikö pappi hengissä näistä hautajaisista. Onneksi kuoripojat tukivat pappia kävelyssä ja auttoivat häntä istumaan ja nousemaan seisomaan. Messun jälkeen hautajaisväki kerääntyi kirkon ulkopuolelle ja lähiomaiset hyvästelivät vielä vainajan ennen arkun viemistä hautausmaalle. Tämän jälkeen kaikki menivät esittämään vielä surunvalittelunsa lähiomaisille. Usein vainaja saatetaan kulkueena hautausmaalle, jos vainaja haudataan kylän hautausmaalle. Italiassa on yleisempää, että vainaja haudataan seinässä olevaan tilaan.

doncamillo.jpgArkielämässä uskonto näkyy lähinnä juuri siinä, että kesäisin kirkko järjestää esim. omassa kylässämme kesäleirin lapsille yhdessä kunnan kanssa. Vanhemmat ihmiset käyvät kirkossa sunnuntaisin –  papat tapaavat baareissa, mammat tapaavat kirkossa. Molemmissa tarkoituksena on jutella ja juoruta tuttujen kanssa. Tiettyä tekopyhyyttä minusta edustaa se, että paikallinen ilmoituslehdykkä julkaisi jokunen vuosi sitten jutun miten kylän pappi oli päättänyt jättää työnsä ja siirtyä meditoimaan Assisiin. Itse en epäillyt mitään, kun en edes tuntenut pappia. Muutaman vuoden päästä kuulin, että tämä pappi oli saattanut yhden kylän naisista raskaaksi. He menivät naimisiin ja muuttivat muualle asumaan. Näitä pappien lapsia kuulema riittää ympäri Italiaa. Katoliset papithan eivät saa mennä naimisiin ja he lupautuvat selibaattiin. Lisäksi täällä käy pappi siunaamassa talot, kerran meillä on käynyt pappi kysymässä haluammeko talon siunauksen.

messa.jpgAikoinaan kun tyttäreni pelasi jalkapalloa paikallisen kirkon alaisuuteen kuuluvassa joukkueessa päätin, että neidille tekee hyvää tutustua kerran katoliseen messuun. Pappi huomasi tyttäreni kaikkien poikien joukossa ja aivan varmasti tiesi ettei tyttö ollut ikinä käynyt missään katekismuksessa ym. Niinpä hän pyysi tyttäreni ja yhden pojan sytyttämään adventtikynttilän alttarilla. Näin miten vaivautunut tyttäreni oli ja messun jälkeen hän totesi: ”Tämä oli viimeinen kerta, kun osallistuin messuun”. Itseäni häiritsi, että yksi joukkueen vastuuhenkilöistä selitti minulle kirkkain silmin, miten tämä tyttäreni kutsuminen kynttilään sytyttämään oli varmasti ennen siitä, että tyttäreni tulee vielä olemaan hyvin aktiivinen kirkossa.

papa.jpgVaikka Italia on virallisesti maallinen ”laico” valtio, niin kyllä täällä aina uutisoidaan paavin matkoista ja tekemisistä. Parasta oli vuosia sitten, kun tuli ylimääräinen uutislähetys jossa kerrttiin paavin aikovan matkustaa seuraavana vuonna johonkin maahan. Silloin ymmärsin miten tärkeä paavi ja Vatikaani ovat Italiassa. Tämä on myös ongelmallista, koska monet katoliset lääkärit julkisissa sairaaloissa kieltäytyvät tekemästä abortteja. He siis saavat rahaa maalliselta taholta, mutta he saavat vedota uskonnolliseen vakaumukseensa kieltäytyessään tekemään heidän ammattiin kuuluvia toimenpiteitä. Myös joissakin katolisissa kouluissa ei anneta mitään seksuaalivalistusta. Ainakin täällä Pohjois-Italiassa yläasteella koulu järjesti ulkopuolisen tahon kanssa projektin seksuaalisuudesta oppilaille.Kuten monet lukijoista tietävät Keski-Italiaa kohtasi raju maanjäristys iime viikolla ja kuolleita on jo lähes 300. Eilen tuli uutisissa miten tilapäisessä telttaleirissä järjestettiin messu eli kyllä tämä Italia on hyvin vahvasti katolinen maa, varsinkin maaseudulla.

 

 

Italialaista elämänmenoa

Risultati immagini per viaggiare con macchinaJoskus on ihana heittäytytä turistiksi kotimaassaan. Jouduimme matkaamaan Roomaan hankkimaan nuorisolle uudet passit. Samalla hyödynsimme tilaisuuden tavata sukulaisiani, jotka olivat sopivasti lomalla Umbriassa. Siispä yhtenä kauniina päivänä lähdimme autolla kohti Umbriaa, meiltä sinne on matkaa vähän yli 500 km. Onneksi Italiassa on hyvät moottoritiet niin matka sujui joutuisasti vaikka nykyään pitää vähän hillitä kaasujalkaa, kun useimmilla mootoriteillä on käytössä Safety Tutor-järjestelmä.

Risultati immagini per mangiare emilia romagnaMatkalla pysähdyimme lounaalle pieneen San Carlo -kylään Emilia Romagnassa. Kylässä aika oli pysähtynyt 20 vuotta sitten. Yhtään ruokapaikkaa ei näkynyt päätien varrella. Lopulta menimme kirkon vieressä olevaan baariin ja sieltä he ohjasivat meidät pieneen ruokapaikkaan. Missään ei lukenut, että sieltä saisi ruokaa ja aluksi epäilimmekin eksyneemme yksityistalon pihalle. Meidän lisäksi yksi papparainen söi siellä ruokaa. Söimme 4 pasta-annosta, mozzarella-tomaattisalaatin, 2 Coca-Colaa, litran vettä, puoli litraa viiniä, kaksi jäätelöä, kaksi kahvia. Kun menin maksamaan en ollut uskoa hintaa –  32 euroa. Kokemuksena ihastuttava juuri kylän uneliaisuuden vuoksi. Mieleeni tuli Fellinin filmeistä tutut italialaiskylät, joissa kaikki tuntevat toisensa ja joissa mitään ei tapahdu varsinkaan kuumimpaan aikaan kesällä.

Umbriassa majoitumme Folignoon ja vaikka olemme usein käyneet Umbriassa emme olleet ikinä käyneet Folignossa. Viehättävä pikkukaupunki. Seuraavana päivänä otimme paikallisjunan Roomaan.

 

 

 

Roomahan sattuu olemaan ehdoton suosikkikaupunkini. Jokin Roomassa jaksaa viehättää kerrasta toiseen. Tällä kertaa kyllä oli tukahduttavan kuuma ja vaikka emme nähtävyyksiä kierrelleet tuli kuitenkin käyveltyä varmaan 10 km paahtavassa helteessä. Toisaalta mikään ei ole niin ihanaa kuin tarkkailla roomalaista katunäkymää. Turistit näyttivät nääntyneiltä ja roomattaret aina tyylikkäiltä. Miehet kulkivat puvut päällä 35 asteen helteessä ja kieltämättä muutamat näyttivät vähän nuupahtaneilta. Villa Borghesessa kaskaiden siritys oli korvia huumaavaa. Ehkä juuri tämä on mielikuva, joka edustaa itselleni Etelä-Eurooppaa – kuuma aurinko ja kaskaiden siritys. Takaisin otimme myös junan. Terminillä luki mistä juna lähtee –  onneksi olimme kerrankin ajoissa, koska asemalla piti kävellä 200 m pitkin laituria, että pääsi junalle. Valittuamme paikat konduktööri toesi, että siinä osassa vaunua ilmastointi ei toimi, joten vaihdoimme paikat viileämpään osaan. Juna oli lopulta Folignossa yli 30 min myöhässä ja kieltämättä ilmastoinnista huolimatta olimme iloisia päästyämme pois junasta.

Umbriassa kävimme pikaisesti Perugiassa haistelemassa Umbria Jazz -festivaalin tunnelmia ja ihan kivaa musiikkia kuulimmekin kaduilla. Viimeisenä päivänä kävimme pienessä, idyllisessä Spellon kylässä lähellä Assisia. Spellossa oli taas paahtavan kuuma. Spello oli kivitaloineen tyypillinen italialainen pikkukylä. Kapeat kujat mutkittelivat pitkin kylää ja aurnko paahtoi kivisiä seiniä. Ja tietysti kaskaat sirittivät.

Italian ihmemaa

paratie2.jpgTuhannet turistit vuodessa tulevat Comoon katsomaan Lago di Comoa, joka on valittu myös maailman kauneimmaksi järveksi. Como-järvi on kaunis järvi vuorten keskellä, kauniilla ilmalla järven kauneus on mykistyttävä – kaukana taustalla näkyvät lumihuippuiset Alpit. Mieleni lepää katsellessa ympäröiviä vuoria ja järveä. Ikävä kyllä tällä hetkellä turisti, joka kävelee Comossa järven rantaa keskustassa, ei järveä kunnolla näe –  tulvasuojien rakennusmaa estää näkymät. Yksi entinen Como-järvellä asuva jalkapalloilija sponsoroi pienen viherikön, josta on näkymä järvelle ja myöhemmin tätä sponsorointia on jatkanut paikallinen Comon ystävät -seura.

corruzione2.jpgMiksi sitten työt ovat kestäneet 8 vuotta ja loppua ei näy? Pääsemme tämän maan ikuisuusaiheeseen eli korruptioon. Entinen kaupungin pormestari ja nykyinen ovat poliisin tutkinnan kohteina. Tukinnan alaisina on myös muutama muu projektiin osallistunut virkamies. Alunperin rakennusprojektin toteuttajaksi valittu yritys on jo ehtinyt mennä kumoon ja sen jälkeen onkin ollut yhtä sotkua.

cartoline_renzi.jpgNyt vihdoinkin tavalliset kansalaiset ovat kyllästyneet tähän projektiin ja muutama viikko sitten aloitettiin postikorttikampanja ”Haluamme järvemme takaisin”. Paikallislehden välissä oli Italian pääministerille osoitettu postikortti, jossa pyydetään hallitusta puuttumaan projektiin, että comolaiset ja turistit saisivat taas ihailla maailman kauneinta järveä.
emergenza-maltempo-lungolago-gia-a-mollo-allagata-piazza-cavour_19740782-272f-11e6-863f-463936b25759_700_455_big_story_linked_ima.jpgTänään tätä kirjoittaessani Como-järvi uhkaa tulvia Comon keskuspiazzalle. Vielä muutama sentti sadetta lisää ja katastrofi on valmis. Nyt niitä tulvasuojia kerrankin tarvittaisiin. Sinänsä täysin turha projekti, koska itse muistan viimeksi noin 10 vuotta sitten järven tulvineen keskuspiazzalle. Keskuspiazza kyllä tulvii aina ukkoskuuron iskiessä, mutta tämä johtuu vain riittämättömästä viemäröinnistä, ei järvestä. Tällä hetkellä järvi on tulvinut yhdelle kahdesta järven viertä kulkevasta ajokaistasta ja jalkakäytävälle ja kuten sanottu, jos sadetta tulee lisää niin mahdollisesti tänään illalla järvi tulee yli äyräiden ja liikenteelle se tarkoittaa suuria ongelmia. Comossa liikenne kiertää yhteen suuntaan historiallisen keskustan ulkopuolella ympäri keskustan ja tämä järven rantaa kulkeva tie on osa tätä kierrosta, gironea.

 

Italialaisen elämänmenon tarkastelua pilke silmäkulmassa